Sankat metsät levittäytyivät muinoin yli koko pohjoisen Euroopan. Teollistuminen on tuhonnut suurimman osan metsistä, mutta paikka paikoin pieniä aarniometsiä on yhä jäljellä, ja ne ovat villisikojen, isokauriiden ja kettujen turvapaikkoja. Millainen on aarniometsän eläinten ja kasvien vuosi?

Täysikasvuiset villisiat pystyvät tonkimaan syötävää paksunkin hangen alta. Ne ovat selvinneet talvesta paksun rasvakerroksen turvin, mutta keväällä ne kerääntyvät nauttimaan auringosta. Maaliskuussa syntyneet pikkupossut pääsevät syömään uutta kasvustoa heti, kun ensimmäiset versot nousevat maasta. Kettu sen sijaan poikii myöhemmin keväällä vasta, kun poikasille on runsaasti ravintoa. Viileänä keväänä pikkurepolaiset paleltuisivat ilman emoaan, jonka turkki lämmittää jälkikasvua pesän suojissa.

Afrikasta muuttaneet kattohaikarat kalisuttavat nokkaansa. Ne ovat uskollisia pesäpaikalleen ja palaavat samalle pesäpaikalle vuodesta toiseen. Isot linnut vaativat tilaa pesän ympärille, jotta poikaset voivat opetella lentämistä pesän läheisyydessä. Metsä täytyy pesänrakennuspuuhista keväisin, ja kuhina käy myös valtavissa muurahaiskeoissa.

Ukkonen sytyttää nopeasti leviävän metsäpalon. Eläimet pakenevat tai suojautuvat maakoloihin, mutta kevätkukat toipuvat nopeasti ennalleen. Upeasti kuvattu dokumentti hyödyntää mm. ”time lapse” –tekniikkaa ja teräväpiirtoa.

Tuotanto: NDR Naturfilm/Studio Hamburg, Saksa

Ohjelma uusitaan sunnuntaina klo 8.05 ja seuraavana keskiviikkona klo 16.00.

Ohjelma nähtävissä YLE Areenassa 14 päivää.