YLEn linkkejä
YLE TV1

Lauantaina 23.6. klo 18.45 TV1
Uusinta su 24.6. klo 8.05 TV1

AVARA LUONTO: Päiväntasaajan mahti (Equator)

Päiväntasaajan aurinko nousee Indonesian höyryävän kuumien viidakoiden ylle, mahtavalle Amazonille, Mount Kenyan jäiselle huipulle, Tyynenmeren atolleille ja laskee lopulta Galapagossaarille. Avaran luonnon kuudessa jaksossa käsitellään kaikki tärkeimmät päiväntasaajan alueet: Tyynimeri, Kaakkois-Aasia, Intian valtameri, Afrikka, Amazon ja Andien vuoristo.

Päiväntasaajalla porottava aurinko on maapallon tehokkain energianlähde. Kun sen säteet osuvat valtamereen, höyrystynyt vesi nousee merestä kuin kokko. Valtava määrä kohoavaa ilmaa synnyttää pasaatituulet ja suuret valtamerivirrat, jotka muokkaavat elämää eri puolilla maapalloa.

Päiväntasaajan maat kattavat vain viisi prosenttia maan pinta-alasta, mutta silti alueella elää 50 % maapallon eläin- ja kasvikunnasta. Eläimet elävät jatkuvassa lämmössä ja kosteudessa, ja ne voivat lisääntyä vuoden ympäri. Mutta trooppisen paratiisin kääntöpuolena on tilanahtaus: myös saalistajia ja kilpailijoita on enemmän. Päiväntasaajalla eläimet ja kasvit kasvavat ja kehittyvät nopeammin kuin muualla. Avara luonto selvittää, miksi evoluutio on kiivaimmillaan päiväntasaajalla. Päiväntasaaja on myös ihmiskunnan synnyinpaikka.

Tuotanto: NHNZ Uusi-Seelanti.

23.6. Valtameren voima
1/6. Päiväntasaajan vyöhykkeellä elää puolet maapallon eliölajeista. Miten merivirrat ja auringon voima ovat muokanneet Tyynenmeren kallioisia Galapagossaaria tai vehreätä Palmyra-atollia?

Pienellä Palmyran atollilla keskellä Tyyntämerta kolmekymmenmetriset Pisonia-puut kukoistavat ikuisessa lämmössä ja kosteudessa. Maa kuhisee kookosrapuja: maailman suurimmat maallaelävät selkärangattomat syövät kookospähkinöitä ja saavat olla rauhassa saalistajilta. Kaunis korallisaari on puolen valtameren päässä karuista Galapagossaarista, mutta silti molempien saarten elämää säätelee päiväntasaajan voimakas aurinko.

Merivirrat muokkaavat Galapagossaarien elämää eri tavoin. Läntisten saaret nauttivat luotettavan Cromwell-virran ravinteikkaasta vedestä, kun taas itäiset saaret kylpevät ravintoköyhässä lämpimässä vedessä ja merilinnut saavat odottaa viileän veden saapumista. Joskus odotus on turhaa ja eläimet nääntyvät nälkään, mutta kun vesivirta vihdoin tulee, luonto kukoistaa. Merilintujen tulevaisuus on turvattu, ja Galapagossaarien pingviinit harventavat kalakantaa isoina parvina.

30.6. Taistelu valosta
2/6. Kaakkois-Aasian sademetsissä 80-metristen lehtipuiden latvustot ehkäisevät tehokkaasti valon pääsyn maan pinnalle. Apinoille ja sarvikuonoille löytyy ruokaa alueen hedelmäpuista.

7.7. Auringon joet
3/6. Amazonin sademetsäalueella elää puolet maailman tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista. Miten tulvat ja kuivuus vaikuttavat alueen ainutlaatuisen eliömaailman vuotuiseen rytmiin?

14.7. Riuttojen runsaudensarvi
4/6. Indonesian saaristomeren koralliriutat ovat eliöstöltään maailman runsaslajisimpia. Levien ja korallieläinten symbioosi antaa tutkijoille uutta tietoa evoluution mekanismeista.

21.7. Andien paradoksi
5/6. Ecuadorin Andeilla jokainen päivä on kuin kesä ja jokainen yö kuin talvi. Vikunjoilla on turvanaan lämmin turkki, mutta miten kolibrit hankkivat ravintonsa ohuessa ilmanalassa?

28.7. Muutoksen haaste
6/6. Miten Afrikan ruohosavannit ovat syntyneet? Valtaosan vuotta savannien eläimiä piinaa ankara helle ja kuivuus. Paikoin kuumuus on pakottanut urosleijonat luopumaan komeasta harjastaan.

Suomenkielinen tekstitys Teksti-tv:n s. 333.

Testaa tietosi: Päiväntasaajan mahti (4.11.2006 & 23.6.2007)

« Takaisin

Sähköpostiosoite
TV1 TV1 TV1 Palaute Ohjelmaopas Urheilu Uutiset Sivukartta YLEn etusivu