YLEn linkkejä
YLE TV1

USEIN KYSYTTYÄ

1. Milloin Avara luonto uusitaan?
Avara luonto uusitaan aina sunnuntaisin klo 8.05 sekä keskiviikkoisin noin klo 16.10 YLE TV1:llä.

2. Voiko YLEstä ostaa Avaran luonnon videokasetteja tai DVD-kopioita?
Ei voi, ikävä kyllä. YLE ostaa ulkomaisiin ohjelmiin vain esitysoikeuden televisiossa, ja sopimuksemme kieltävät niiden kopioimisen. Joitakin - tosin harvoja - Avaran luonnon ohjelmia saa kirjastoista, videoliikkeistä tai hyvin varustetuista kirjakaupoista. Esimerkiksi monia BBC:n "suursarjoja" myydään DVD:nä.
Jos haluat tietää tarkemmin jostain tietystä ohjelmasta, näpyttele netin hakukoneeseen tuon ohjelman alkukielinen nimi. Tämän viikon Avaran luonnon alkukielinen nimi löytyy etusivulta. Hiljattain esitettyjen nimi löytyy arkistosta. Muistathan, että ulkomailta hankitussa ohjelmassa ei ole suomenkielistä käännöstä.

3. Voiko Avaran luonnon ohjelmia katsella internetissä?
Olemme saaneet neuvotelluksi osaan Avaran luonnon ohjelmista myös nettiesitysoikeudet. Mikäli ohjelmalla on nettiesitysoikeus, on Avaran luonnon sivuilla ohjelmatiedon yhteyteen liitetty siitä kertova teksti. Silloin nämä ohjelmat ovat nähtävissä myös osoitteessa www.yle.fi/areena

4. Mistä saa tietoa ohjelmien musiikista?
Aivan kaikista ohjelmista ei tietoja YLEssä ole, mutta useimmista löytyy musiikkiteoksen nimi, säveltäjä, sanoittaja ja kustantaja. Lähetä kyselysi sähköpostitse osoitteeseen traffic.import@yle.fi. Mikäli musiikkitietoja ei löydy YLEstä, voit tiedustella niitä Teostosta. Teostossa YLE TV1:n musiikista tietää Raija-Liisa Itäpää, puh. 09-6810 1234, s-posti raija-liisa.itapaa@teosto.fi, YLE TV2:n musiikista tietää Tanja Nevalainen, puh. 09-68101216, s-posti tanja.nevalainen@teosto.fi ja YLE Teeman sekä FST5:n musiikista tietää Tero Laakso, puh. 09-68101366, s-posti tero.laakso@teosto.fi.

5. Miksi Avarassa luonnossa näytetään niin vähän Suomen luontoa?
Luonto-ohjelmien tekeminen on todella aikaa vievää ja kallista. Kotimaisten luontodokumenttien hankinta on huomattavasti kalliimpaa kuin ulkomaisten osto, ja niiden rahoitukseen tuottajat tarvitsevat YLEn lisäksi muitakin lähteitä. YLEn pyrkimyksenä on silti rahoittaa ja esittää joka vuosi joitakin korkeatasoisia kotimaisia luontodokumentteja. Avarassa luonnossa niitä nähdään 1-2 vuodessa. Lisäksi kotimaisia luontodokumentteja esitetään esim. joulunpyhien erikoispaikoilla. Silloin tällöin YLE tuottaa myös erilaisia Suomen luontoa käsitteleviä tv-sarjoja. Avaraan luontoon yritetään ostaa mahdollisimman paljon ohjelmia Suomen lähiseuduilta, joissa esiintyy samoja lajeja ja luonnonympäristöjä kuin meillä.

6. Miksi ohjelmissa on niin paljon raatelua ja julmuuksia?
Eläimillä ei ole ihmisen käsityksiä hyvästä ja pahasta. Saalistaminen tai saaliiksi joutuminen kuuluu monien eläinlajien elämään. Niiden jättäminen pois antaisi silotellun kuvan näistä lajeista. Avara luonto välttää kuitenkin ohjelmia, joissa saalistusta korostetaan tarpeettomasti musiikilla, venytetyillä kohtauksilla tai muilla tehokeinoilla.

7. Miksi ohjelmissa on niin paljon eläinten parittelua?
Avarassa luonnossa halutaan antaa monipuolinen kuva eläinten käyttäytymisestä, ja silloin parittelukin kuuluu mukaan. Eläimillä ei ole ihmisen käsityksiä yksityisyyden rajoista. Monet lajit parittelevat lauman tai parven nähden. Parittelu ei kuitenkaan ole ohjelmissa keskeisessä osassa ja lähes aina se esitetään osana eläinten lisääntymistä – mitä se useimmiten onkin.

8. Mikä on maailman myrkyllisin käärme?
Maailman myrkyllisimpänä käärmeenä pidetään Australian sisäosien aavikolla elävää aavikkotaipaania (Oxyuranus microlepidotus). Se kuuluu myrkkytarhakäärmeiden heimoon, jossa on 60 sukua ja vajaat 240 lajia. Lähempänä asutusta elää kuitenkin toinen saman suvun erittäin myrkyllinen laji, Oxyuranus-suvun nimilaji taipaani (Oxyuranus scutellatus). Myrkyn määrän ja voiman suhteen aavikkotaipaani on ykkönen, mutta enemmän vahinkoa australialaisille aiheutunee taipaanista. Hyvä kolmonen on samaan heimoon kuuluva afrikkalainen mustamamba (Dendroaspis polylepsis). Mamboihin kuuluu muutama muukin hyvin myrkyllinen laji. Ihmisen kannalta mustamamba on varmasti taipaaneja vaarallisempi, koska sen elinalueilla liikkuu myös ihmisiä. Aavikkotaipaani taas saa elellä myrkkyineen rauhassa Australian aavikoiden yksinäisyydessä.
Esko Vertanen, suomentaja-toimittaja


Jäikö joku askarruttamaan mieltäsi? Kysy!


« Takaisin

Sähköpostiosoite
TV1 TV1 TV1 Palaute Ohjelmaopas Urheilu Uutiset Sivukartta YLEn etusivu