Luottamus Yleen instituutiona
Keskustelu julkisen palvelun asemasta ja merkityksestä on jatkunut myös vuonna 2010. Keskusteltaessa Ylen rahoituksesta ja tehtävistä tulevaisuudessa on pohdittu sitä, ovatko suomalaiset tulleet tyytymättömiksi Yleen ja onko julkisen palvelun yleisradiotoiminta menettämässä olemassaolon oikeutuksensa ja tv-maksuun perustuvan rahoituksensa. Luottamusta Yleisradioon on mitattu vuosina 2003 ja 2009.
Yleisradiota v. 2009 kohtaan tunnettu luottamus on vahvaa. 13 % suomalaisista luottaa Yleisradioon erittäin paljon, 57 % melko paljon, "vain vähän" luottavia on vain 6 %. Luvut ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2003, erittäin paljon luottavien määrä on jopa kasvanut. Yle asettuu siten 10 luotettavimman tahon joukkoon, kun mittauksen kohteena ovat 22 julkisen sektorin laitosta, poliittisen järjestelmän instituutiota ja muuta yhteiskunnallisesti merkittävää tahoa. Merkillepantavaa on myös, että Yleen luotetaan selvästi enemmän kuin mediaan ja joukkoviestimiin yleensä.
Luottamus suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia tahoja kohtaan v. 2003 ja 2009
Yle kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistajana
Ylen tehtävät on asetettu laissa Yleisradiosta. Sen mukaan yhtiön tehtävänä on luoda täyden palvelun tv- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Ylen tehtävänä on myös tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Ylen tulee myös tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä. Lisäksi Yleisradion tehtävänä on ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuuksia oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia.
Ylen 2010 strategian missio ja visio lähtevät Ylelle laissa annetuista tehtävistä. Ylen arvot: suomalaisuus, luotettavuus, riippumattomuus, monipuolisuus ja ihmisen arvostaminen luovat perustan Ylen sisältöjen erottuvuudelle. Strategiassa Ylen tavoitteena on olla johtava tuottaja asia- ja kulttuurisisällöissä, suomalaisessa musiikissa, lasten palveluissa, draamassa, uutisissa sekä ajankohtais- ja aluepalveluissa. Yle haluaa erottua muista toimijoista viihteessä ja populaarikulttuurissa.
Ylen tavoitteena on olla vaikuttava sisällön tuottaja suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa ja kulttuurissa. Yle palvelee sekä perinteisiä että uusia median käyttötapoja yhdistäen perinteisten palveluiden ja uuden yhteisöllisen median ainutlaatuiseksi suomalaiseksi kokonaisuudeksi.
Aikaisempien vuosien yleisökyselyissä Yleisradio on saanut varsin korkean arvosanan tehtäviensä tärkeydessä ja niissä onnistumisessa. Viime vuosina käyty keskustelu lehtien ja internetin keskustelupalstoilla osoittaa, ettei suomalaisilla ole täysin selvää käsitystä julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta ja Ylen tehtävästä.
Vuoden 2009 ja 2010 kyselyissä on pyritty lähestymään Ylen onnistumista aiempaa rajatummin eli erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistumisen näkökulmista. Mediana Ylellä on ainutlaatuinen tehtävä ja merkitys kotimaisen kulttuurin ja demokratian edistäjänä.
Yle saa kyselyssä erittäin hyvät tulokset, ja käsitykset Ylen sisällöistä ovatkin varsin pysyviä, koska vuoden aikana muutokset ovat hyvin vähäisiä. Suurin muutos on korkeimman arvosanan saaneen uutis,- asia- ja ajankohtaistarjonnan luotettavuudessa, joka on jonkin verran entisestä noussut (4,8:sta 4,93:een 6:sta). Hyödyllisen tiedon tarjoamisessa ja ajan tasalla pitämisessä Yle on onnistunut seuraavaksi parhaiten. Neljänneksi nousee lastenohjelmien turvallisuus 4,62).
Erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja demokratian vahvistumisessa Yle saa parhaat arvosanat väitteissä "uskaltaa nostaa esille vaikeitakin asioita" ja "tuo esiin keskustelua tärkeistä asioista" (molemmat 4,53). Suomalaisen kulttuurin vahvistamisen näkökulmasta lastenohjelmat saavat parhaat arviot (4,62), ohjelmistojen kotimaisuus (4,49) sekä kulttuurin rikastuttaminen laajemmin (4,23). Ruotsinkielisiltä asiaa kysyttäessä he antavat Ylelle korkeimman arvosanan (5,08, v. 2009 4,65) erityisesti suomenruotsalaisen kulttuurin rikastamisesta.
Muita hieman heikomman arvosanan saavat "saa vaikuttamaan asioihin”. Tämän väitteen kohdalla voidaan todeta, että suomalaiset jonkin verran vierastavat ajatusta, että heihin vaikutettaisiin ulkoapäin. He haluavat tehdä ratkaisunsa itse. On siis eri asia jakaa luotettavaa tietoa kuin pyrkiä vaikuttamaan johonkin sen avulla.
