Toimintaympäristön muutoksia
Yleinen taloudellinen elpyminen v. 2010 vaikutti myönteisesti mediataloudessa keskeiseen mainontaan. Kun edellisenä vuonna mediamainonta oli supistunut 15,8 prosenttia, vuonna 2010 se kasvoi 4,8 prosenttia. Kasvu oli kuitenkin epätasaista ja jäi lehdistössä niukaksi. Sen sijaan televisiomainonta kasvoi 12,1 prosenttia ja saavutti nimellisesti aallonpohjaa edeltävän vuoden 2008 tason. Verkkomediamainonta kasvoi vielä tätä enemmän: 14,7 prosenttia.
Toimintakauden aikana Yleisradioon vaikuttavia lainsäädäntöjä hyväksyttiin yksi. Siirtovelvoitteen (ns. must carry) edellytykseksi säädettiin näkö- ja kuulovammaisia, ikääntyviä ja maahanmuuttajia palvelevan äänitekstityksen ja tekstityksen toteuttaminen laissa määritellyssä aikataulussa ja laajuudessa. Edelleen siirtovelvoite rajattiin vain Yleisradion kanaviin ja kaupallisiin valtakunnallisiin tv-kanaviin. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2011 ja on kaupallisten kanavien osalta voimassa vuoden 2016 loppuun.
Sen sijaan Yleisradion valvontaa ja rahoitusta koskeva valmistelu ei johtanut tuloksiin. Viestintäministeri Suvi Lindén päätti maaliskuussa 2010, että Yleisradion hallintomallia ja rahoitusta koskevaa kokonaisuudistusta ei ole mahdollista viedä eteenpäin, ja asian järjestäminen siirtyi maan seuraavalle hallitukselle. Päätöksen seurauksena eduskuntaryhmien puheenjohtajat linjasivat asioita Yleisradion rahoitus- ja hallintomallin uudistamisesta. Sen mukaan jatkovalmistelun lähtökohtana on Yleisradion toimintaedellytysten turvaaminen nykyisen kaltaisessa laajuudessa siten, että rahoituksen taso on riittävä julkisen palvelun sisältötarjonnan kehittämisen turvaamiseksi. Puheenjohtajat pitivät myös tärkeänä, että valmistelussa otetaan huomioon maksujärjestelmän sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja että kokonaisuudistukselle tavoitellaan laajaa parlamentaarista tukea. Maan hallitus päätti lokakuussa korottaa televisiomaksua kuudella prosentilla vuoden 2011 alusta lukien. Korotus perustui hallintoneuvoston esitykseen.
Vuoden aikana toimilupapolitiikassa luotiin kilpailuasetelma jakeluverkkotoiminnassa ja edellytykset teräväpiirto- eli HD-ohjelmatoiminnalle. TV-verkkolupia oli toimintakauden päättyessä kolmella toimijalla ja valtioneuvoston myöntämiä ohjelmistolupia noin 30 kpl. Yksi verkkolupa ja kahden kanavanipun ohjelmistoluvat sekä kaikki radion ohjelmistoluvat jäivät kuitenkin jaettavaksi kevään 2011 aikana. Edellisenä vuonna DNA:lle myönnettyihin verkkolupiin VHF A ja VHF B myönnettiin HD-ohjelmistoluvat maaliskuussa. Anvialle myönnettiin kaksi verkkolupaa UHF-alueelle, joista toinen on valtakunnallinen (kanavanippu F) ja toinen alueellinen (HD3). Lisäksi toimilupia kanavanipuissa UHF A, UHF B ja HD3 muutettiin siten, että toimijoiden kesken sovittavalla tavalla tulee mahdolliseksi myös SD-lähettäminen. Vastaavasti Digitan yhtä verkkolupaa (kanavanippu E) muutettiin siten, että HD-lähettäminen tulee mahdolliseksi vuonna 2013.
Myös Yleisradion hallintoneuvosto varasi julkisen palvelun televisiotoimintaan kapasiteettia yhden HD-kanavan lähettämistä varten. Asiasta päätti Yleisradion hallintoneuvosto kokouksessaan joulukuussa. Säännöllisten HD-lähetysten aloittaminen on Yleisradiolle sellainen merkittävä palvelu, joka edellyttää ns. ennakkoarviointimenettelyn käynnistämistä. Hallintoneuvosto päätti ennakkoarviointimenettelyn perustamisesta lokakuussa, koska EU:n komissio edellyttää yleisradioyhtiön johdosta riippumatonta ennakkoarviointimenettelyä julkisen palvelun merkittävistä uusista palveluista.
EU:n komissio hyväksyi tiedonannon digitaalisesta agendasta, unionin uudesta strategiasta, jolla pyritään edistämään talouskasvua ja levittämään digitaaliaikakauden hyödyt kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Suomessa hallitus antoi vastaavasti eduskunnalle selonteon "Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen Agenda vuosille 2011–2020", jossa määritellään tulevien vuosien tavoitteet tietoyhteiskunnan kehittämiseksi ja tarvittavat toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.
Tv-talouksien määrä vuoden 2010 lopussa oli Tilastokeskuksen laitetiedustelujen mukaan 2,3 miljoonaa taloutta (91 % kaikista talouksista, joita Suomessa on kaikkiaan yli 2,5 miljoonaa). Televisiottomia on edelleen muita enemmän alle 35-vuotiaiden ikäryhmissä ja yksinasuvien talouksissa. Suomalaisten kotitalouksien yleisimmät viihde-elektroniikan laitteet ovat edelleen matkapuhelin, televisio ja tietokone, jotka ovat käytössä lähes kaikissa talouksissa. Kuluneena vuotena talouksiin on hankittu lisää erityisesti internetin käyttöön liittyviä valmiuksia kuten liikkuva laajakaista (mokkula 22 %:sta 35 %:iin talouksista) ja langaton sisäverkko (31 %:sta 37 %:iin). Myös GPS-matkapuhelimia on käytössä entistä enemmän (26 %:sta 38 %:iin). Muu varustus on pysynyt pääosin ennallaan; vain DVD:n määrässä on vähennystä 4 prosenttiyksikköä. Ilmiö on kansainvälinen ja on yhteydessä merkittävään elokuvatarjonnan kasvuun internetin välityksellä. Lankapuhelimista on edelleen luovuttu 5 %:ssa kotitalouksista, ja lankapuhelin on käytössä enää joka viidennessä kotitaloudessa.