Talouden nopea elpyminen on kasvattanut merkittävästi kaupallisen median mainostuloja. Koko mediamainonnan kuluvan vuoden kasvusta noin 60 % tulee jo verkkomainonnasta. Maksu-tv:n kehitys on tasaantunut.
Samalla mediatoimialan rakennemuutos jatkuu. Suomessa media-ala keskittyy ja kansainvälistyy. Alan toimijoiden yhteistyö tiivistyy. Yleisöt ja asiakasryhmät fragmentoituvat edelleen ja käyttömotiivit muuttuvat. Mediapalveluiden jakelu ja käyttö laajakaistaisen internetin kautta lisääntyy. Älypuhelimien ja sormitietokoneiden tulo markkinoille on entisestään muuttanut median käyttötapoja. Applikaatiot ovat luomassa uusia liiketoimintamalleja.
Tv-maksun maksajien määrä väheni edelleen vuonna 2010. Maksukannan rapauma oli kuitenkin ennustettua pienempi. Yle tavoittaa edelleen viikoittain melkein kaikki suomalaiset ja heistä kaksi kolmesta kokee saavansa hyvin vastinetta tv-maksulleen.
Yleisradion rahoitus tulee nousemaan keskeiseksi kysymykseksi tulevissa hallitusneuvotteluissa. Ylen toiminnan kannalta on ensisijaisen tärkeää, että rahoitus järjestetään kestävällä ja pitkäjänteisen suunnittelun mahdollistavalla tavalla. Rahoituksen tason tulisi myös mahdollistaa julkisen palvelun sisältötarjonnan kehittäminen.
Televisiotoiminta siirtyy teräväpiirtoaikakauteen. Yle valmistelee ensimmäistä omaa HD-kanavaansa. Siirtymäkausi jatkuu kiihtyvänä seuraavina vuosina ja vuosikymmenen puoliväliin tultaessa enemmistö suomalaisista kotitalouksista voi vastaanottaa HD-tarjontaa. Hybridivastaanottimien tulo markkinoille on alkanut, ja ns. connected tv vie television ja netin yhteen. Television katselu voi muuttua valikoivaan on demand -suuntaan, mutta samaan aikaan sen reaaliaikainen katselukin kasvaa. Ylellä on monipuolisen oman sisältötarjonnan ja arkistojen ansiosta hyvä asema kohdata tämä muutos. Myös jatkossa Yle haluaa tarjota paikan yhteiskunnalliselle keskustelulle, journalismille ja kulttuurille.
Yhä enemmän kiinnostavaa tv-sisältöä siirtyy maksukortin taakse. Myös kilpailu urheiluoikeuksista kiihtyy. Ylelle tämä on sekä haaste että mahdollisuus, sillä kiinnostus vapaasti saataville sisällöille kasvaa. Ylen rooli riippumattomana sisällöntuottajana pysyy vakaana. Yksi tärkeimmistä suomalaisen median haasteista on kotimaisen sisällön tuotanto ja kilpailukyky. Media-alan yhtiöiden kansainvälistyessä Ylen palvelujen merkitys sekä kotimaisen sisällön tuottajana että kotimaisen luovan alan edistäjänä ja rahoittajana korostuu. Ylen panostus kotimaiseen sisällöntuotantoon on merkittävä, noin 80 % kotimaisesta tv-tuotannosta ja 99 % toimitetuista radio-ohjelmista on Ylen tuottamia.
Internet vahvistuu myös mobiilissa ja yhdistyy tv-laitteeseen. Yhteisöllisten verkkopalveluiden käyttö ja merkitys suomalaisten media-arjessa kasvaa, erityisesti nuorempien ikäryhmien keskuudessa. Suurelle osalle nuorista ja nuorista aikuisista verkkopalveluista muodostuu tärkein media. Tämä korostuu entisestään mobiililaajakaistan ja uusien mobiililaitteiden määrän kasvaessa. Verkkoyhteisöjen kautta suomalaiset pääsevät entistä helpommin käsiksi sekä ilmaisiin että maksullisiin globaaleihin sisältöihin. Samaan aikaan kotimaisten toimijoiden kilpailu verkkojournalismin käyttäjistä on koventunut. Ylelle verkko on luontevaa tv- ja radiotarjontaa täydentävää palvelua. YLE Areena on Suomen suurin nettitv- ja radio, jonka kautta verkkoon luodaan ja siirretään ainutlaatuista suomalaista sisältöä.
Suomessa tv-ohjelmistoista lähes puolet välitetään maanpäällisen lähetysverkon kautta. Kaupungeissa ja taajamissa asuville on tarjolla useampi vaihtoehto maanpäälliselle jakelulle, kun sekä kaapeliverkko että IPTV lisäävät tv-palvelujen saatavuutta. Sen sijaan muualla maassa eli suurimmalle osalle Suomea maanpäällinen jakelu on edelleen ensisijainen vaihtoehto. Langattoman jakelun kilpailuetu on helppous ja kustannustehokkuus. Televisiolähetysten siirtoon soveltuvien laajakaistaverkkojen vaatimat investoinnit eivät poikkea oleellisesti kaapeliverkkojen kustannuksista. Laajakaistajakelu ei siksi vielä lähivuosina ole merkittävä valtakunnallinen jakeluvaihtoehto taajamien ja asutuskeskittymien ulkopuolella.
On tärkeää huolehtia televisiotoiminnan tarvitseman taajuuskapasiteetin saatavuudesta ja siitä, että se on taloudellisesti edullista. Kapasiteettia varattaessa on huomioitava tv-tekniikan kehittyminen, erityisesti HD-tekniikka mutta mahdollisesti myös sitäkin kehittyneemmät ja kapasiteettia vaativat teknologiat. Myös radioverkkojen toimivuus on taattava tulevaisuudessa. Radiotoimiluvat myönnetään vuonna 2011 vuoteen 2018 asti. Toimilupakierroksen jälkeen voidaan tarkemmin arvioida radion kilpailutilannetta.
Yleisradiotoiminnalla on edessään haastavat vuodet. Rahoitusratkaisua odoteltaessa Yle nykyaikaistuu ja tehostaa toimintaansa. Yle panostaa päätehtäväänsä, sisältöjen tuottamiseen ja monikanavaiseen julkaisemiseen. Ylen tavoitteena on palvella nykyistä tasapuolisemmin kaikkia suomalaisia, myös nuoria. Ylellä on pitkä ja perinteikäs historia, ja yhtiö toimii vahvasti arvojensa mukaisesti. Samalla Yle uskaltaa tehdä rohkeita valintoja. Fragmentoituvassa maailmassa Yle yhdistää suomalaisia.