Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa.
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea toimivaa kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;
5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;
7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.
Toimintaympäristö
Taantuman aallonpohja ohitettiin vuoden 2009 lopulla, ja Suomen talous palasi kasvu-uralle. Kasvusta huolimatta elpyminen on edelleen epävarmaa: siihen vaikuttavat kasvun hauraus, julkisen sektorin nopea velkaantuminen ja sen rahoituksen epätasapaino sekä työttömyyden hidas lasku. Inflaatio oli varsin maltillista. Inflaatio, verotus- ja palkkaratkaisut asettavat kuitenkin jatkossa paineita ostovoiman kasvulle.
Talouden elpyminen kasvatti mediamainontaa. Kun se edellisenä vuonna supistui 15,8 %, vuonna 2010 kasvua oli 4,8 %. Kasvu oli kuitenkin epätasaista ja jäi lehdistön osalta niukaksi. Sen sijaan tv-mainonta kasvoi 12,1 % ja saavutti aallonpohjaa edeltävän vuoden 2008 tason. Verkkomediamainonta, joka myös kasvoi myös vuonna 2009, kasvoi vielä tv-mainontaakin enemmän eli 14,7 %.
Toimintakauden aikana hyväksyttiin yksi Yleisradioon vaikuttava lakiuudistus. Kotimaisten ohjelmien tekstitysten laajuudesta ja aikataulusta säädettiin. Ylen on vuoteen 2016 mennessä tekstitettävä kaikki suomenkieliset ohjelmat musiikki- ja lastenohjelmia sekä suoria urheilulähetyksiä lukuun ottamatta. Kaupallisten valtakunnallisten kanavien on tekstitettävä puolet ohjelmistaan vuoteen 2016 mennessä. Siirtovelvoite (ns. must carry) rajattiin vain Ylen kanaviin ja valtakunnallisiin kaupallisiin tv-kanaviin eli samoihin, joilta edellytetään ääni- ja tekstityspalveluja. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2011.
Valtioneuvoston esitys kuvaohjelmalainsäädännön muuttamisesta liittyy lasten ja nuorten suojeluun, ja siirtää enemmän vastuuta ikärajaluokittelusta alan toimijoille. Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2012.
Ylen rahoitusta ja valvontaa koskeva valmistelu ei johtanut tuloksiin. Viestintäministeri Suvi Lindén päätti maaliskuussa 2010, että Ylen hallinto- ja rahoitusmallin kokonaisuudistusta ei viedä eteenpäin, ja asia siirtyy maan seuraavalle hallitukselle. Tämän seurauksena eduskuntaryhmien puheenjohtajat linjasivat näkemyksensä Ylen rahoitus- ja hallintomallin uudistamisesta. Linjauksen mukaan jatkovalmistelun lähtökohtana olisi oltava Ylen toimintaedellytysten turvaaminen nykyisen kaltaisessa laajuudessa. Lisäksi edellytettiin, että rahoituksen taso on riittävä turvaamaan sisältötarjonnan kehittämisen. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että huomioidaan maksujärjestelmän sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ja että kokonaisuudistus saa laajan parlamentaarisen tuen. Lokakuussa valtioneuvosto päätti korottaa tv-maksua 6 %:lla vuoden 2011 alusta lukien. Korotus perustui Ylen hallintoneuvoston esitykseen.
Valtioneuvoston toimilupapolitiikka oli aktiivista ja vuoteen 2016 ulottuva tarjontarakenne alkaa hahmottua. Samalla on luotu kilpailuasetelma jakeluverkkotoimintaan ja edellytykset teräväpiirto- eli HDTV:lle.
Vuoden 2010 päättyessä valtioneuvoston myöntämiä television verkkolupia oli kolmella ja ohjelmistolupia yli 30 toimijalla. Yksi verkkolupa ja kahden kanavanipun ohjelmistotoimiluvat sekä kaikki radion ohjelmistoluvat jäivät kuitenkin jaettavaksi kevään 2011 aikana. DNA:lle vuonna 2009 myönnettyihin verkkolupiin VHF A ja VHF B myönnettiin maaliskuussa HD-ohjelmistotoimiluvat. Anvialle myönnettiin kaksi verkkolupaa UHF-alueelle, niistä toinen oli valtakunnallinen (kanavanippu F) ja toinen alueellinen (HD3).
Lisäksi toimilupia kanavanipuissa UHF A, UHF B ja HD3 muutettiin siten, että myös SD-lähettäminen on mahdollista. Vastaavasti Digitan yhtä verkkolupaa (kanavanippu E) muutettiin siten, että HD-lähettäminen mahdollistuu vuonna 2013. Kaikkien uusien, vuoden 2009 jälkeen myönnettyjen verkkolupien haltijoiden on käytettävä tehokkaampaa DVB-T2 standardia. Näin maan hallitus linjasi uusissa verkkoluvissa alan markkinoiden SD/HD-lähettämisen suhteen.
Ylen hallintoneuvosto varasi julkisen palvelun tv-toimintaan kapasiteettia HD-kanavan lähettämistä varten. Asiasta päätettiin hallintoneuvostossa joulukuussa. Säännöllisten HD-lähetysten aloittaminen on Ylelle uusi, merkittävä palvelu, joka vaatii EU:n komission edellyttämää ennakkoarviointia. Ennakkoarvioinnissa selvitetään palvelun soveltuvuus julkisen palvelun yleisradioyhtiölle sekä sen vaikutus alan markkinoihin. Hallintoneuvosto on Ylen toimivasta johdosta riippumaton elin, ja täyttää komission edellytykset ennakkoarvioinnin toimeenpanijana.
SD-toiminnassa kanavanippujen A, B ja C ohjelmistolupia jatkettiin vuoden 2016 loppuun. Lisäksi myönnettiin neljä ohjelmistolupaa Digitan kanavanippuihin B, C ja E. Näiden kanavanippujen kaikki tv-kanavat lähetetään kaikkien tv-vastaanottimien vastaanotettavissa olevalla tekniikalla.
EU:ssa komissio hyväksyi tiedonannon digitaalisesta agendasta, joka on unionin uusi strategia. Sen tavoitteena on talouskasvun ja erilaisten digitaalisten palvelujen edistäminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Suomessa hallitus vastaavasti antoi eduskunnalle selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020”. Selonteossa määritellään tietoyhteiskunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet.
STT veti pois vuonna 2009 EU:n komissiolle tekemänsä kantelun, joka koski Ylen toiminnan EU:n valtiontukisääntöjen mukaisuutta, ts. onko Ylen uutisotsikoiden esittäminen julkisten tilojen sähköisillä infotauluilla sallittua.