PL 99, 00024 Yleisradio
Puh: +358 9 14801
etunimi.sukunimi@yle.fi
Ylen vuosikertomus
Painotuotteet (suomi, ruotsi), tilaukset: Viestintä,
puh. +358-9-1480 3502, sähköposti:
yleinfo(at)yle.fi
Kertomusten pdf-versiot
(suomi, ruotsi, englanti)
Yle yhtiönä -sivustolla
Tuotanto
Viestintä: Minna Ollenberg, Marja Niemi ja Marja-Liisa Nordell
Valokuvat
YLE Kuvapalvelu: Jyrki Valkama, Pertti Raami, Laura Pohjavirta ja Jukka Lintinen,
Tommi Taipale, Anna-Liisa Nikus ja Phil Chapman.
Ulkoasu
Tähtikuviot Oy
Tekninen toteutus
Tieto Finland Oy
Kotimaisen sisällön puolesta
Mediamarkkinat ja tarjonta kansainvälistyvät, mutta kotimaisten sisältöjen arvostus kasvaa. Vuoden 2010 katsotuimmista tv-ohjelmista lähes kaikki ovat kotimaisia. Kansalaisista vahva enemmistö on sitä mieltä, että kotimaista ohjelmatarjontaa ei saa supistaa.
Yle on olemassa, jotta suomalainen kulttuuri ja kansanvalta vahvistuvat. Tämä tehtävä on äärimmäisen arvokas ja edellyttää nöyryyttä ja mukanaoloa, kosketusta kansakunnan pulssiin. Hyvä yleisötuntuma tekee myös valinnoista mahdollisia. Lasten ja nuorten tavoittaminen, uutis-, asia- ja kulttuuritarjonta sekä urheilu ovat Ylen kehittämisen painopisteitä.
Ylen katsoja- ja kuuntelijaluvut sekä tyytyväisyys tarjontaan ovat pysyneet koko 2000-luvun tasaisina ja korkealla. Eurooppalaisessa vertailussa Ylen yleisösuhde on yksi vahvimmista.
Hyvä yleisösuhde kertoo siitä, että Yle tuntee suomalaiset yleisönsä ja tekee oikeita asioita. Me tuotamme valtaosan kotimaisista tv-ohjelmista sekä toimitetuista radio- ja nettisisällöistä. Kotimaista sisältöä ei voi maailmalta ostaa, se on tehtävä täällä.
Median käyttö muuttuu, mutta hitaammin kuin teknologia antaisi myöten. Tämä liittyy myös tekijänoikeuksiin. On sääli, jos tekijänoikeuskysymyksistä tulee niin vaikeita, että ne estävät järkevän siirtymisen yhä laajempaan internet-jakeluun. Yle haluaa pitää huolen siitä, että olemme kehityksen kärjessä, ja että ohjelmamme tavoittavat myös nuoret, joille internet on tärkein media. Julkisen palvelun valtit - luotettavuus, merkityksellisyys ja riippumattomuus, mutta myös mainoksettomuus toimivat hyvin myös verkossa.
Ylen rooli mediateknologian veturina vaatii osaamista ja panostuksia. Vuoden aikana on rakennettu HD- eli teräväpiirtovalmiutta. Se tarkoittaa sekä kanavaratkaisuja että tuotantokaluston ja studioiden uusimista. Tuotannon ja lähettämisen digitaalisuus, nykyistä tv-kuvaa enemmän kapasiteettia vaativa teräväpiirtokuva sekä kasvava verkkosisältöjen käyttö edellyttävät voimakkaita panostuksia tekniikkaan.
Ylen tilinpäätös 2010 on odotetusti alijäämäinen. Ylen taloutta rasittaa tv-maksukertymän lasku. Joka neljäs kotitalous ei maksa tv-maksua, vaikka Ylen tarjonta tavoittaa lähes kaikki suomalaiset. Yle on kuitenkin pitänyt kulunsa 10 vuoden ajan samalla tasolla – euromääräisesti kulut ovat vuodesta 2001 nousseet ainoastaan 2,2 %. Taloudenpito on ollut ja on hallittua, ja tavoitteena on nollatulos vuoden 2012 kuluessa. Päätös Ylen oikeudenmukaisesta rahoitusmallista ja kestävästä rahoituksen tasosta on Ylen kannalta erittäin tärkeä tuleva poliittinen ratkaisu.
Arvostan luottamusta, jota olen saanut Yleisradion toimitusjohtajana. Erityisen iloinen olen ollut kohtaamisista yleläisten kanssa, ja ilahduttavaa on se suuri into, antaumus ja arvoihin perustuva ote, jolla työtä Ylessä tehdään. Tämän sitoutuneisuuden ymmärtää myös yhtiön hallitus, joka on antanut työllemme vahvan tukensa. Kiitän lämpimästi koko henkilökuntaa ja hyvästä yhteistyöstä myös hallitusta ja hallintoneuvostoa.
Tärkeintä meille Ylessä on yleisö. Ilman tyytyväistä ja aktiivista yleisöä ohjelmia on turha tehdä. Ennen kaikkea haluamme olla teidän arvoisenne, hyvät katselijamme, kuuntelijamme ja lukijamme. Omistamme vuoden 2011 yleisömme parhaalle mahdolliselle palvelulle.
Lauri Kivinen
Toimitusjohtaja
Yleisradio