Keskustelu julkisen palvelun asemasta ja merkityksestä vilkastui Suomessa, kun kaupallisten toimijoiden määrä kasvoi ja näiden asema vahvistui 1990-luvun loppupuolella. Tuolloin pohdittiin, ovatko suomalaiset tyytymättömiä YLEen, ja onko julkisen palvelun yleisradiotoiminta menettämässä olemassaolon oikeutuksensa ja tv-maksurahoitus perustansa.
Niinpä vuonna 2003 suomalaisilta kysyttiin suoraan, vieläkö he luottavat Yleisradioon (YLE Yleisökertomus 2003). Tutkimuksen kysymys kuului: ”Kuinka suurta luottamusta tunnette seuraavia suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia tahoja kohtaan?”
Eri vaihtoehdot esitettiin vastaajille aakkosjärjestyksessä ja rotatoituina siten, että kantaa Yleisradioon ei tiedusteltu keneltäkään ensimmäisenä eikä viimeisenä. Luottamussuhde konkretisoitui vertailussa. Tämä kyselytutkimus toistettiin vuonna 2009.
YLEä kohtaan tunnettu luottamus on edelleen vahva. Suomalaisista 13 % luottaa YLEen erittäin paljon, 57 % melko paljon ja vain vähän luottavia on 6 %. Erittäin paljon luottavien määrä on hieman noussut edellisestä, vuoden 2003 mittauksesta. Tutkimuksessa oli mukana 22 julkisen sektorin laitosta, poliittista sekä yhteiskunnallista instituutiota. YLE oli sijalla 7.
YLEen luotetaan selvästi enemmän kuin mediaan ja tiedotusvälineisiin yleensä. Joitakin muutoksia instituutiota kohtaan tunnetussa luottamuksessa on kuuden vuoden aikana tapahtunut: Tasavallan presidentti ei ole enää luotetuin. Tulos liittynee presidentin asemasta vuosikymmenen lopulla käytyyn keskusteluun. Nyt ensimmäiselle sijalle on noussut poliisi ja toiselle Punainen risti. Puolustusvoimat on säilyttänyt entisen asemansa kolmantena.
Tutkituista vähiten luottamusta herättävät poliittisen järjestelmän instituutiot. Puolueet sijoittuvat suomalaisten mielestä lähes poikkeuksetta vähiten luotettujen instituutioiden joukkoon.
YLE kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistajana
Aiempien vuosien kyselyissä YLE on saanut yleisöltä varsin korkean arvosanan tehtäviensä tärkeydessä ja niissä onnistumisessa. Vuonna 2009 käyty keskustelu lehtien ja internetin keskustelupalstoilla osoittaa, että suomalaisilla ei ole täysin selvää käsitystä julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta ja YLEn tehtävästä.
Vuoden 2009 kyselyssä pyrittiinkin lähestymään YLEn onnistumista aiempaa rajatummin eli erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistumisen näkökulmista. Mediana YLEllä on ainutlaatuinen tehtävä ja merkitys kotimaisen kulttuurin ja demokratian edistäjänä. Kysymykset esitettiin koko väestölle ja vielä erikseen ruotsinkieliselle väestölle.
YLE saa kyselyssä erittäin hyvät tulokset. Vastaajat arvioivat asteikolla 1–5 esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä. Korkeimmat arvosanat saavat uutis-, asia- ja ajankohtaistarjonnan luotettavuus (4,8) ja muu ajankohtaisen ja hyödyllisen tiedon tarjonta. Neljänneksi arvostetuimmaksi nousee lastenohjelmien turvallisuus (4,59).
Erityisesti kansalaisyhteiskuntaan ja demokratian vahvistamiseen liittyvistä väitteistä parhaimmat arvosanat saavat väitteet ”uskaltaa nostaa esille vaikeitakin asioita” (4,58) ja ”tuo esiin keskustelua tärkeistä asioista” (4,56).
Suomalaista kulttuuria puolestaan edistävät YLEn turvalliset lastenohjelmat (4,59), ohjelmistojen kotimaisuus (4,49) sekä kulttuurin rikastuttaminen laajemmin (4,3).
Ruotsinkieliset antavat YLElle korkean arvosanan (4,65) suomenruotsalaisen kulttuurin rikastamisesta.
Muita hieman heikomman arvosanan (3,66) saa väite ”saa minut/ihmiset vaikuttamaan asioihin”. Suomalaiset vierastavat ajatusta, että heihin vaikutettaisiin ulkoapäin ja että he eivät tekisi ratkaisujaan itse. On siis eri asia välittää luotettavaa tietoa kuin pyrkiä vaikuttamaan sen avulla.