Valtioneuvosto antoi toukokuussa 2009 eduskunnalle esityksen televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain sekä tekijänoikeuslain muuttamiseksi. EU:n av-mediadirektiivi muun muassa sallii tietyin ehdoin tuotesijoittelun ja keventää mainonnan sijoittelusta annettuja määräyksiä.
Myös muiden tv-kanavien lyhyiden uutisotteiden lainaaminen sallitaan, kun kyse on yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista. Lisäksi ehdotetaan kanavanippujen B ja C ohjelmistolupien voimassaolon jatkamista vuoteen 2016. Asian käsittely eduskunnassa jäi vuonna 2009 kesken.
Kanavanippujen A (Yleisradio), B ja C verkkoluvat valtioneuvosto myönsi vuoteen 2016 asti Digitalle. Samalla tarkennettiin kanavien näkyvyyttä koskevia säännöksiä ja varmistettiin, että tv-ohjelmien jakelussa käytetään nykyisiä lähetysstandardeja ainakin vuoden 2016 loppuun.
Teräväpiirtoaika käynnistyi Suomessa, kun valtioneuvosto myönsi kesäkuussa
HD1- ja HD2 -kanavanippujen verkkotoimiluvat DNA:lle. Toimiluvan mukaisen
verkon on katettava vuoden 2011 loppuun mennessä 60 % Manner-
Suomen väestöstä ja toiminta tulisi aloittaa viimeistään vuoden 2010 lopulla. Joulukuussa tulivat hakuun kanavaniput F ja pääkaupunkiseudun alueellinen HD3. Ohjelmistolupien myöntäminen siirtyi keväälle 2010.
YLEn hallintoneuvosto ilmoitti valtioneuvostolle kapasiteetin varauksesta julkisen palvelun tv-toimintaan yhden HD-kanavan lähettämistä varten.
Uusia ohjelmistotoimilupia myönnettiin kaksi: Liv-kanavalle ja SuomiTV:lle kanavanipussa E. YLE ja MTV MEDIA aloittivat vakituiset lähetykset mobiili-tv-verkossa lokakuussa 2009.
Euroopan unioni hyväksyi vuoden lopulla ns. viestintälakipaketin. Yleisradiotoimintaa
koskevat lähinnä lakipakettiin sisältyvät osat taajuuspolitiikasta,
taajuuksien hinnoittelusta ja siirtovelvoitteesta (must carry). Julkisen palvelun kanavien siirtovelvoite säilyy.
Taajuuksien käyttöä säätelee jatkossa ns. teknologia- ja palveluriippumattomuuden periaate. Julkisen palvelun yleisradiotoiminta voi poiketa riippumattomuusperiaatteista, jos kansallisesti niin päätetään. Tällä taataan kohtuuhintaisten taajuuksien säilyminen julkisen palvelun yleisradiotoiminnalle maanpäällisissä verkoissa.
Tv-taloudet ja laitteiden omistus
Tv-talouksia oli edelleen 2,3 miljoonaa, mikä on 92 % kaikista maan 2,5 miljoonasta taloudesta. Televisiottomia on eniten alle 35-vuotiaiden ja yksinasuvien talouksissa.
Laitteiden omistuksessa tapahtui vuoden 2009 aikana merkittäviä muutoksia. Edelleen hankittiin digitelevisioon liittyviä laitteita kuten laajakuvavastaanottimia (lisäys 9 prosenttiyksikköä) ja tallentavia digibokseja tai DVD-laitteita (lisäys 7 prosenttiyksikköä).
Myös tietokoneiden määrä ja laajakaistat lisääntyivät kotitalouksissa 5 prosenttiyksiköllä. Muutakin kodinelektroniikkaa hankittiin paljon. Suomalaissa kotitalouksissa tietokoneita
oli 83 %:lla, laajakaista 73 %:lla, laajakuva-tv 59 %:lla ja tallentava
digisovitin tai DVD 45 %:lla. (Tilastokeskuksen Kuluttajabarometri / laitetiedustelu 11/2009)