Rahoituksesta ja valvonnasta keskusteltiin vilkkaasti
Vuoden 2009 aikana käytiin vilkasta keskustelua YLEn rahoittamisesta ja valvonnasta. YLEn ohjelmatoiminnan sisältö ja laajuus oli useimpien keskustelijoiden mielestä oikeanlainen. Samoin sai kannatusta se, että YLE vastaa monipuolisesti, monikanavaisesti ja uusin tavoin asiakaskunnan eriytyvään mediankäyttöön eri verkoissa.
Tämän julkisen palvelun modernin toiminta-ajatuksen ovat omaksuneet myös YLEn hallintoneuvosto, hallitus ja operatiivinen johto tarjontaa arvioidessaan ja kehittäessään.
Hallintomallista keskusteltaessa on ensisijaisesti pohdittu, tarvitaanko hallintoneuvoston
ohella muita valvontaelimiä. On esitetty ulkopuolista neuvostoa erityisesti YLEn uusien laajakaista-, internet- ja mobiiliverkkopalveluiden valvontaan.
Tällainen julkisen palvelun neuvosto olisi asiantuntijaelin, joka arvioisi, kuuluvatko uudet palvelut julkisen palvelujen piiriin ja onko niillä markkinakilpailullisia vaikutuksia. Tällaiselle ratkaisullekin voidaan löytää perustelut ja se voi olla käyttökelpoinen lisäys Lintilän työryhmän esitykseen, jos halutaan arvioida YLEn julkisen palvelun toiminnan mahdollisia vaikutuksia mediamarkkinain kilpailuun yhtiön ulkopuolisen elimen toimesta.
YLE on omissa kannanotoissaan pitäytynyt kuitenkin Lintilän työryhmän linjaukseen. Sen mukaan YLEä kykenee valvomaan yhtiön johdosta riippumaton hallintoneuvosto, mikäli valvonta sen tehtäväksi laissa määritellään.
Eniten on kuitenkin keskusteltu YLEn rahoituksesta ja Lintilän työryhmän esittämästä media- tai YLE-maksusta. Tässä rahoitusmallissa korostuisi julkisen palvelun käyttöoikeus kaikille suomalaisille, kaikissa niissä verkoissa, joissa YLEn ohjelmistoja ja palveluita voi seurata. YLEn asiakkuus ei siis enää perustuisi vastaanotinlaitteeseen vaan nimenomaan YLEn palveluiden käyttöoikeuteen. Työryhmän esittämä mediamaksu on ollut YLEn hallituksen mielestä perusteltu rahoitusratkaisu suomalaisessa tietoyhteiskunnassa.
YLE on paitsi julkisen palvelun mediayhtiö myös merkittävä kotimainen kulttuuri- instituutio. Jokainen suomalainen tuntee YLEn, ja liki kaikki seuraavat YLEn tuottamia radio- ja tv-ohjelmia eri viestintäverkoissa. On siis luonnollista – ja myös positiivista – että YLEstä keskustellaan.
Keskustelu vie eteenpäin ja luo mahdollisuuksia kehittää YLEä yhä paremmaksi julkisen palvelun yhtiöksi kaikille suomalaisille. Näin YLEn hallitus on asennoitunut käytyyn keskusteluun, joskin kaupallisen median piiristä esitetyt, liki yksinomaan kriittiset kannanotot Lintilän työryhmän esityksistä ovat ihmetyttäneet. YLEn ohjelmistossa rahoituskeskustelua on seurattu journalistisin perustein eikä keskusteluun tai esitettyyn kritiikkiin ole muutoin haluttu vastata.
On syytä toivoa, että YLEn rahoitus, hallintomalli ja julkisen palvelun sisällön määrittely kyetään ratkaisemaan mahdollisimman pian. Päätöksen lykkäytyminen vuosilla eteenpäin vaikeuttaa merkittävällä tavalla YLEn toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Se ei kuitenkaan estä sitä. YLE jatkaa julkisen palvelunsa kehittämistä toiminta-ajatuksensa mukaisesti ja kaikkien suomalaisten hyväksi.
Kehittämisen ja onnistumisten vuosi
Huolimatta toimintaa suuntaavien päätösten viivästymisestä YLEn toimintaa on kehitetty onnistuneesti. Ohjelmistojen ja palveluiden kehittämistä on ohjannut hallituksen vuonna 2008 hyväksymä YLEn strategia. Hallituksen työskentelyä ohjelmistojen strategisen kehittämisen osalta kuvataan sivulla kehittäminen. Vuoden 2009 aikana hallituksen agendalle on kuulunut myös YLEn palveluiden arviointi niiden vaikuttavuuden näkökulmasta. Johdon osaamista ja kehittämistarpeita selvitettiin management audit -prosessissa.
Syksyllä 2009 selvisi, että YLEn uusi rahoitusmalli ei toteudu alkuperäisen esityksen mukaisesti vuonna 2011. Niinpä YLEn hallitus on joutunut käyttämään paljon aikaa yhtiön toiminnan ja talouden ennusteiden sekä näihin liittyvien toimien suunnitteluun ja arviointiin. Talouden tulovirtojen epävarmuus on haitannut pitkäjänteistä suunnittelua. Määrätietoista työtä julkisen palvelun kehittämiseksi kuitenkin jatketaan.
Hallitus teetti vuoden 2009 aikana yhtiön toiminnan riskianalyysin, kartoitti riskienhallinnan vastuuhenkilöiden toimenkuvat sekä perehtyi keinoihin, joilla riskien toteutuminen tai haittavaikutukset voidaan ehkäistä. Hallitus perehtyi myös journalistisen vastuun organisointiin.
Vuoden lopulla käynnistettiin sisäisen valvonnan kehittämisprojekti, jonka edistymistä hallitus seuraa tiiviisti. Koko henkilöstön siirtäminen tulospalkkausjärjestelmän piiriin vuoden 2011 alusta lukien on ollut usein hallituksen käsiteltävänä. Viime vuosien aikana yhtiön johtamista on pyritty kehittämään määrätietoisesti. Samoin on parannettu henkilöstön mahdollisuuksia osallistua entistä aktiivisemmin omien tehtäviensä ja työyhteisöjensä kehittämiseen.
Erityisen miellyttävää olikin todeta, että YLE sijoittui Paras työpaikka -kilpailussa suurten yritysten sarjassa viidennelle sijalle ja oli mukana olleista oman toimialansa yrityksistä paras. Tästä saavutuksesta hallitus voi olla ylpeä.
Vakaa talous ja osaava henkilöstö ovat menestystekijät
Vuoden 2009 tilikauden tulos oli 1,9 miljoonaa euroa voitollinen. Vakaa taloudellinen
perusta luo mahdollisuuden kehittää tulevina vuosina yhtiön julkisen palvelun toimintaa modernin tietoyhteiskunnan ihmisten tarpeiden mukaisesti. Tulos on seurausta hyvästä johtamisesta ja koko henkilöstön osaavasta, innostuneesta
ja tehokkaasta toiminnasta.
YLEn tärkein menestystekijä on sen osaava johto ja henkilöstö. Julkisen palvelun kehittäminen edellyttää rohkean ja näkemyksellisen johdon sekä osaavan ja innostuneen henkilöstön hyvää yhteistyötä.
Haluan lämpimästi kiittää hallituksen puolesta toimitusjohtaja Mikael Jungneria, yhtiön johtoa, päälliköitä ja esimiehiä sekä koko henkilöstöä erinomaisesta toiminnasta kaikkien suomalaisten hyväksi. Samalla kiitän myös hallintoneuvoston puheenjohtajaa ja koko hallintoneuvostoa hyvästä yhteistyöstä Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävän toteuttamisessa. Hallintoneuvostolla on ollut tärkeä asema yhtiön valvonnassa ja kehittämisessä. Kiitän lämpimästi myös yhtiön hallitusta osaavasta ja hyvähenkisestä hallitustyöskentelystä vuoden 2009 ajalta.
Toimitusjohtaja, oikeustieteiden lisensiaatti Mikael Jungnerin viisivuotiskausi päättyy 30.4.2010. Hänen toimitusjohtajakautenaan yhtiö on kehittynyt menestykselliseksi ja uudenaikaiseksi julkisen palvelun yhtiöksi, jossa vallitsee innostunut työilmapiiri. Samanaikaisesti on viety läpi merkittävä yhtiön toiminnan kehittämisohjelma ja talouden tervehdyttäminen. Tämän vaativan tehtävän suorittamisesta on toimitusjohtaja kantanut päävastuun.
Hallituksen ja myös omasta puolestani pyydän saada esittää toimitusjohtaja Mikael Jungnerille lämpimät kiitokset hyvästä ja innostavasta Yleisradio Oy:n johtamisesta. Uuden toimitusjohtajan valinta oli yksi hallituksen keskeisistä tehtävistä vuoden 2009 aikana. Hallitus paneutui huolellisesti asiaan ja käytti paljon aikaa toimitusjohtajan valintaprosessiin. Uusi toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Lauri Kivinen aloittaa toimitusjohtajana 1.5.2010. Hallitus toivottaa hänelle menestystä YLEn johtamisessa ja toiminnan edelleen kehittämisessä.
Helsingissä 15.3.2010
Kari Neilimo
Vuorineuvos, hallituksen puheenjohtaja