Viime aikojen taloudellinen taantuma on vaikuttanut merkittävästi myös mediatoimialaan. Mainosrahoitteisen tv- ja radiotoiminnan tulovirrat ovat pienentyneet huomattavasti. Maksu-tv:n viimeaikainen nopea kasvu on pysähtynyt.
Taantuman kokonaisvaikutus YLEn tuloihin on ollut suhteellisen
vähäinen. Tv-maksujen määrä on kuitenkin edelleen vähentynyt myös vuonna 2009. Kuluvan vuoden alussa maksajia
arvioidaan olevan noin 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Laskevan trendin uskotaan jatkuvan myös seuraavana vuonna.
Uusi Laki Yleisradio Oy:stä astunee voimaan vuonna 2012. Jos laki muuttaa yhtiön rahoituksen Yleisradiomaksu-pohjaiseksi Lintilän työryhmän ehdotusten mukaisesti, se tuo vakautta yhtiön rahoituspohjaan. Uusi laki uudistanee myös yhtiön ylimmän tason hallintomallia.
Mediatoimialan rakennemuutos kiihtyy lähivuosina. Suomessa alan toimijoiden lukumäärä pienenee, yhteistyö tiivistyy, ala kansainvälistyy, tarjonta kasvaa, yleisöt ja asiakasryhmät fragmentoituvat edelleen ja mediapalveluiden jakelu laajakaistaisen internetin kautta lisääntyy.
Vuoden 2010 aikana televisiotoiminta valmistautuu teräväpiirtoaikakauteen.
Siirtymäkausi jatkuu kiihtyvänä seuraavina vuosina ja vuosikymmenen puoliväliin tultaessa enemmistö suomalaisista kotitalouksista voi vastaanottaa HD-tarjontaa. Hybridivastaanottimien tulo markkinoille alkaa vuoden 2010 aikana. Televison ja netin tarjonnan yhdistyminen muuttaa television
katselua entisestä enemmän valikoivaan on demand -suuntaan. YLEllä on monipuolisen oman sisältötarjonnan ja arkistojen vuoksi hyvät asemat kohdata tämä tuleva muutos.
Lähivuosia leimanneekin kärjistyvä kilpailu verkkopalveluista ja verkkokäyttäjien huomiosta. Yhteisöllisten verkkopalveluiden käyttö ja merkitys suomalaisten media-arjessa kasvaa, erityisten nuorempien ikäryhmien keskuudessa. Yhä suuremmalle osalle nuorista ja nuorista aikuisista verkkopalveluista muodostuu tärkein media. Osa yleisöistä odottaa voivansa myös muokata mediasisältöjä omiin tarkoituksiinsa. Verkkoyhteisöjen kautta suomalaiset pääsevät entistä helpommin käsiksi sekä ilmaisiin että maksullisiin globaaleihin sisältöihin. Samaan aikaan kotimaisten toimijoiden kilpailu verkkojournalismin käyttäjistä on koventunut.
Yhtenä tärkeimmistä suomalaisen median tulevaisuushaasteista on kotimaisen sisällön tuotanto ja kilpailukyky. Tulevaisuuden suuntaus on, että tv-toiminnan rahoitus perustuu enenevästi maksu-tv:n tilausmaksuihin. Eurooppalaisen kokemuksen mukaan tämä kasvu ei kanavoidu kasvuksi kotimaiselle tuotannolle.
YLEn panostukset kotimaiseen sisällöntuotantoon ovat eurooppalaisittain korkeat. YLE tekee itse tai ostaa Suomessa tehtävistä tv-sisällöistä yli 73 %. YLE panostaa radiossa kotimaisen musiikin monipuoliseen esittämiseen ja toimitettuihin kotimaisiin puheohjelmiin. Internetissä YLE palvelee segmentoituvaa asiakaskuntaa monikanavaisesti; verkko on YLElle luontevaa tv- ja radiotarjontaa täydentävää palvelua. Verkkoon luodaan ja siirretään ainutlaatuista suomalaista sisältöä muun muassa YLEn arkistoista. Media-alan yhtiöiden kansainvälistyessä YLEn palvelujen merkitys kotimaisen sisällön tuottajana korostuu.
Suomessa tv-ohjelmistoista lähes puolet välitetään maanpäällisen lähetysverkon kautta. Tämä johtuu langattoman jakelun helppoudesta ja kustannustehokkuudesta. Televisiosiirtoon soveltuvien laajakaistaverkkojen vaatimat investoinnit eivät poikkea oleellisesti kaapeliverkkojen kustannuksista. Laajakaistajakelu ei siksi vielä lähivuosina ole merkittävä valtakunnallinen jakeluvaihtoehto taajamien ja asutuskeskittymien ulkopuolella.
Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia televisiotoiminnan tarvitseman taajuuskapasiteetin saatavuudesta. Kapasiteettia varattaessa on huomioitava televisiotekniikan kehittyminen, erityisesti teräväpiirtotekniikka mutta mahdollisesti myös sitäkin kehittyneemmät ja kapasiteettia vaativat teknologiat.
Radiojakelussa nykyisin käytössä olevan FM-lähetinverkon korvaaminen jollain muulla järjestelmällä ei lähitulevaisuudessa ole todennäköistä. Radio on liikkuva väline ja suurin osa vastaanotosta on luonteeltaan liikkuvaa. Perinteinen FM-tekniikka on edelleen hyvin kilpailukykyinen teknologia. Myös radioverkkojen toimivuus on taattava tulevaisuudessa. Siirtymä tapahtunee markkinavetoisesti ja pidemmällä aikavälillä, kun audiojakelu vähitellen siirtyy uusiin, kehittyneisiin langattoman laajakaistan jakelukanaviin.