Suomalaiset arvostavat erittäin laajasti YLEn julkisen palvelun tehtävää: kokonaisuutena sitä pitävät vähintään melko tärkeänä lähes kaikki eli 97 % väestöstä. Eniten YLEn tehtävistä arvostetaan viranomaistiedotusten välittämistä ja varautumista poikkeusoloihin ja tasa-arvoista periaatetta saada ohjelmat kaikille samalla maksulla asuinpaikasta riippumatta sekä luotettavaa ja riippumatonta tietoa välittäviä uutisia.
Myös kotimaiset lastenohjelmat, erityisryhmien palvelut, arkielämän, luonnon ja ympäröivän maailman kuvaukset ja alueelliset tv-uutiset yltävät yli 90 %:n kannatukseen. Ruotsin- ja saamenkieliset ohjelmat, hartausohjelmat, eduskuntalähetykset, Radion sinfoniaorkesteri ja uusien medioiden palvelut eivät yllä koko väestön keskuudessa aivan samoihin lukemiin. Tämäntyyppiset erityisohjelmistot koetaan kuitenkin selkeästi osaksi suomalaista demokraattista yhteiskuntaa.
Erityisryhmien palvelut, YLEn arkistojen ylläpito ja avaaminen yleisöjen käyttöön (YLEn Elävä arkisto) sekä YLEn digitaaliset tv-kanavat nousivat vuonna 2006 eniten tehtävien tärkeydessä.
Haastatellut ovat vahvasti yksimielisiä siitä, millaisia ohjelmia he odottavat YLEltä tv-maksun vastineeksi. Hyvinkin laajaa kannatusta saavat paitsi populaarit ohjelmat myös erityisyleisöjä palvelevat ohjelmat. Yleisemminkin yhteiskunnallisten instituutioiden halutaan sitoutuvan yhtäältä kohtelemaan asiakkaitaan/kansalaisia oikeudenmukaisella tavalla ja toisaalta myös kantamaan huolta yhteisön heikoimmistakin jäsenistä. Oikeudenmukaisena pidetään ”omien” ohjelma-alueiden sisältymistä julkisen palvelun ohjelmistoihin. Tämän rinnalla tärkeiksi koetaan myös erityistä palvelua tarvitsevien tarpeet. Suomalaiset arvostavat osayleisöjen palvelua eräänlaisen vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti; arvostuksissa ilmenevä demokratianäkemys heijastaa ”jokaiselle jotakin” -periaatetta. On selvää, että täyden palvelun periaate on koko tv-maksujärjestelmän kulmakivi.