 |
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
 |
 |
||||||||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||||||||||
Myös esimerkiksi suomalaiskansallisten tapahtumien välittäminen, ääni- ja kuva-arkistojen ylläpito ja käyttö ohjelmatoiminnassa sekä viihde ja populaarikulttuuri yltävät nekin erittäin korkeaan kannatukseen. Ruotsin- ja saamenkieliset ohjelmat, hartausohjelmat, eduskuntalähetykset, uuteen teknologiaan perustuvat palvelut ja Radion sinfoniaorkesteri eivät yllä koko väestön keskuudessa aivan samoihin lukemiin. Tämäntyyppiset erityisohjelmistot koetaan kuitenkin selkeästi osaksi suomalaista demokraattista yhteiskuntaa.
Eri tehtäväalueiden tärkeys on keskimääräisesti hieman noussut. Eniten on kasvanut digitaalisten tv-kanavien tärkeys. Digikanavia pidetään nyt selvästi tärkeämpänä osana YLEn toimintaa kuin vuosi sitten (+11 %-yksikköä), tärkeinä niitä pitää jo puolet (49 %) suomalaista.
Haastatellut ovat vahvasti yksimielisiä siitä, millaisia ohjelmia he odottavat YLEltä tv-maksun vastineeksi. Hyvinkin laajaa kannatusta saavat paitsi populaarit ohjelmat myös erityisyleisöjä palvelevat ohjelmat. Yleisemminkin yhteiskunnallisten instituutioiden halutaan sitoutuvan yhtäältä kohtelemaan asiakkaitaan/kansalaisia oikeudenmukaisella tavalla ja toisaalta myös kantamaan huolta yhteisön heikoimmistakin jäsenistä. Oikeudenmukaisena pidetään "omien" ohjelma-alueiden sisältymistä julkisen palvelun ohjelmistoihin. Tämän rinnalla tärkeiksi koetaan myös erityistä palvelua tarvitsevien tarpeet. Suomalaiset arvostavat osayleisöjen palvelua eräänlaisen vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti; arvostuksissa ilmenevä demokratianäkemys heijastaa "jokaiselle jotakin"-periaatetta. On selvää, että täyden palvelun periaate on koko tv-maksujärjestelmän kulmakivi.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
