| Suomalaisten
käsityksiä tv-maksusta on selvitetty vuodesta
1994 alkaen. Suomalaisten käsitykset YLEn rahoituslähteistä
ovat pysyneet melko samoina. Syksyllä 2003
tiesi 82 % vastaajista tv-maksutulot YLEn rahoituslähteeksi.
Lisäksi mainostuloja ehdotti 36 %, valtion
verovaroja 25 % sekä "muita tuloja"
11 % haastatelluista. Tilausmaksuja piti rahoituslähteenä
vain 2 % vastaajista. Tv-maksutuloja piti parhaimpana
vaihtoehtona YLEn rahoituslähteeksi 37 % vastaajista
(42% v. 2002) ja mainostuloja 39 %. Tilausmaksujen
ja "muiden tulojen" kannatus oli suunnilleen
ennallaan, samoin valtion budjettirahoituksen, jota
puolsi 32 % vastaajista.
Käsitys tv-maksulle saadusta vastineesta
heikentyi vielä v. 2003, vaikkakin edellisiä
vuosia lievempänä. 52 % vastaajista
(55 % v. 2002 ; 60 % v. 2001 ja 68 % v. 2000)
koki saavansa tv-maksulle vähintään
melko hyvin vastinetta YLEn radio- ja tv-ohjelmista.
1990-luvulla keskimäärin hieman yli
50 % vastaajista on ollut vähintään
"osittain samaa mieltä" väitteestä,
että tv-maksut tulisi kokonaan poistaa. V.
2003 poistamisen kannalla oli 61 % vastaajista.
Kuten jo v. 2002 tutkimuksessa todettiin, mikäli
supistukset kohdistuisivat vain YLEn kanavien
lukumäärään, maksun poistamista
puoltavien kanta ei paljoakaan horjunut. Sen sijaan
ohjelmiston yksipuolistumisen uhka sai hieman
suuremman osan vastaajista suhtautumaan suopeammin
tv-maksuun.
|