YLEn radiokanavien päivitys toteutettiin tammikuussa 2003. Sen myötä syntyivät YLE Radio 1, YLEX, YLE Radio Suomi ja pääosin vain digitaalisena kuunneltava YLEQ. Vuoden 1990 radiouudistuksen tuloksena syntyneiden kanavien nimiä ja ohjelmistoja uudistettiin tavoitteena kehittää YLEn radion ajankohtaista syventävää tiedonvälitystä, alueellista läsnäoloa ja nuorten yleisöjen palvelua. Vuodesta 1990 toimintaympäristö oli muuttunut ratkaisevasti kaupallisten radioiden toiminnan keskittyessä ja laajentaessa toiminta-aluettaan ja lisätessä eri kohderyhmille suunnattuja radioasemia. Tämä heijastui kuuntelijaosuuksien muutoksiin markkinoilla, joita YLE oli siihen asti hallinnut.

Päivitys onnistui päätavoitteissaan. Vaikka päivittäisissä kuunteluajoissa olikin vuoden aikana lievää laskua, YLEn viime vuosien kuunteluajan osuuden ja tavoittavuuden laskut pysähtyivät. Viikon aikana YLE tavoitti 67 % suomalaisista. YLE Radio Suomi oli edelleen selkeä markkinajohtaja. Tyytyväisimpiä päivityksiin olivat YLEX:n kuuntelijat, YLE Radio 1:n tyytyväisyys pysyi ennallaan ja hieman muita tyytymättömimpiä olivat YLE Radio Suomen kuuntelijat. Kanavien sisällölliset muutokset eivät olleet suuria, mutta aiheuttivat sitäkin enemmän keskustelua. Monet kuuntelijat kokivat, että uusista ohjelmasisällöistä, ohjelmien siirroista kanavilta toiselle tai lopettamisista ei saatu tietoa riittävästi. Osa kuuntelijoista koki itsensä petetyiksi joutuessaan muuttamaan arkisia kuuntelutottumuksiaan.

Television katseluaika nousi edelleen hieman vuoden 2003 aikana; päivittäisestä katselun kokonaisajasta (2 t 35 min) YLEn osuus oli 44 %. Digikanavien katselu on edelleen varsin marginaalista ja neljä suurta analogista kanavaa jakavat edelleen pääosan katselusta. YLEn radion ja tv:n markkinaosuus laski vuoden aikana edelleen 0,5 %-yksikköä edellisestä vuodesta. Vuonna 2003 YLEn osuus kaikesta tv:n ja radion seuraamiseen käytetystä ajasta oli 48 %.

Digi-tv-laitteiden määrä kotitalouksissa kasvoi selvästi vuoden aikana; Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin mukaan marraskuussa digi-tv oli yhteensä 13 %:ssa talouksista. Tämä luku käsittää niin maanpäälliset, kaapeli- kuin satelliittidigitelevisiotkin, mutta ei vuoden lopulla hankittuja vastaanottimia, joita tv-kauppiaiden mukaan ostettiin paljon jouluksi. Laitteiden myynnin vilkastumisesta huolimatta tuleva muutos askarruttaa edelleen monia. Erityisesti vanhimmat katsojat ja naiset ovat miehiä enemmän huolissaan digi-tv:n vaikutuksista tv-maksun kallistumiseen, analogisten lähetysten loppumisesta, sovittimen hankintakustannuksista tai sen valinta- ja asennusongelmista. YLEn ohjelmatarjontaan oltiin kuitenkin vuonna 2003 varsin tyytyväisiä. Tyytyväisyys sekä tv- että radiokanaviin lisääntyi, ja tyytyväisyys koko YLEn tarjontaan pysyi ennallaan.

Parina viime vuotena ainoa selkeän kielteisesti kehittynyt osatekijä on ollut käsitys tv-maksulle YLEn tarjonnasta saadusta vastineesta. Kielteinen kehitys jatkui myös vuonna 2003, vaikkakin lievempänä. Yhteensä 41 % 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista koki saavansa tv-maksulle melko huonosti tai erittäin huonosti vastinetta YLEn radio- ja tv-ohjelmien muodossa. Osuus on lisääntynyt jälleen yhden prosenttiyksikön verran viime vuodesta.