Suomalaiset arvostavat erittäin laajasti julkisen palvelun ohjelmistoja. Arkielämän ja ympäröivän maailman kuvaukset ohjelmissa samoin kuin yleinen julkisen palvelun periaate "ohjelmat kaikille suomalaisille samalla maksulla asuinpaikasta riippumatta" saavat lähes yksimielisen kannatuksen.

Eri tehtäväalueiden tärkeydessä on tapahtunut keskimääräisesti pienehköä laskua. Muita selvästi enemmän tärkeydessä ovat laskeneet kotimaiset lastenohjelmat (-9 %-yksikköä), viittomakieliset uutiset ja muu erityisryhmien palvelu (-10 %-yksikköä) ja suomalaisten ohjelmien ja uutisten välittäminen ulkosuomalaisille (-9 %-yksikköä). Digitaalisia tv-kanavia pidetään nyt tärkeämpänä osana YLEn toimintaa kuin vuosi sitten (+7 %-yksikköä), samoin suoria lähetyksiä eduskunnasta (+4 %-yksikköä).

Naiset arvostavat useimpia julkisen palvelun tehtäviä miehiä enemmän. Naisten ja miesten arvostuserot ovat pienimpiä suosituissa ohjelmaluokissa ja suurimpia erityisohjelmistojen (maahanmuuttajien palvelujen, klassisen musiikin, hartausohjelmien, kielivähemmistöjen ohjelmien, suomalaista kulttuuri- ja taide-elämää käsittelevien ohjelmien ja opetusohjelmien) kohdalla. Suurimmillaan ero on peräti 18 %-yksikköä. Lähetyksiä suurista urheilutapahtumista, internet-palveluja ja digitaalisia tv-kanavia miehet arvostavat selvästi naisia enemmän.

Nuoret (15-24-vuotiaat) arvostavat useimpia YLEn julkisen palvelun tehtäviä yhtä paljon kuin muutkin ikäryhmät. Sen sijaan mm. uskonnollisten ohjelmien, eduskuntalähetysten sekä Radion sinfoniaorkesterin arvostus on koko väestöä alemmalla tasolla. Suurimmillaan ero on eduskuntalähetysten kohdalla (17 %-yksikköä). Nuoret ottavat erityisen voimakkaasti kantaa internet-palvelujen ja digitaalisten tv-kanavien lisäksi ympärivuorokautisen uutispalvelun sekä ulkomaisten sarjojen ja elokuvien puolesta.

Uskonnollisten ohjelmien ja eduskuntalähetysten arvostus kasvaa selvästi iän myötä. 50 vuotta täyttäneistä 66 % pitää uskonnollisia ohjelmia ja peräti 68 % suoria lähetyksiä eduskunnasta tärkeinä. He arvostavat selvästi muita ikäryhmiä vähemmän uutta teknologiaa, ympärivuorokautista uutispalvelua, ulkomaisia sarjoja ja elokuvia sekä populaarikulttuurin ohjelmia.

Koulutetuimmat arvostavat selvästi muita väestöryhmiä enemmän opetusohjelmia, lähetyksiä eduskunnasta, kulttuuriohjelmia, RSO:n konsertteja, kansallisten kuva- ja ääniarkistojen käyttöä ohjelmissa ja dokumenttiohjelmia tärkeinä julkisen palvelun osa-alueina.

Haastatellut ovat vahvasti yksimielisiä siitä, millaisia ohjelmia he odottavat YLEltä tv-maksun vastineeksi. Oikeudenmukaisena pidetään "omien" ohjelma-alueiden sisältymistä julkisen palvelun ohjelmistoihin, ovatpa ne sitten kattavaa uutispalvelua, urheilua, ulkomaisia sarjoja ja elokuvia tai kotimaista draamaa. Tämän rinnalla tärkeiksi koetaan myös erityistä palvelua tarvitsevien tarpeet. Suomalaiset arvostavat osayleisöjen palvelua eräänlaisen vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti; arvostuksissa ilmenevä demokratianäkemys heijastaa "jokaiselle jotakin" -periaatetta. On selvää, että täyden palvelun periaate on koko tv-maksujärjestelmän kulmakivi.