YLE käynnisti syksyllä 2002 Terveystili-kehityshankkeen yhdessä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Tavoitteena oli luoda raportointimalli, jonka avulla seurataan henkilöstön terveystilannetta. Sairauspoissaolojen määrää, syitä ja kustannuksia kartoittava systemaattinen tiedonhankinta luo edellytyksiä toiminnalle, jolla edistetään terveyttä ja hyvinvointia.

Työterveyshuolto teki hankkeeseen liittyen keväällä 2003 kyselytutkimuksen sairauspoissaoloista. Kyselyyn vastasi 274 yleläistä. Vastauksista ilmeni mm:

- 72 % oli ollut vuoden aikana sairaana
- sairauslomista oli lyhytaikaisia (alle 7 päivää) 62 % ja pitkäaikaisia (yli 7 päivää) 19 %
- vastaajien omat poissaolot johtuivat useimmiten sairaudesta (58 %), työhön liittyvät seikat (ajan puutteen ja kiireen aiheuttama stressi, huonoksi koettu esimiestyö, liiallinen työmäärä tms.) oli syynä 26 %:lla ja yksilökohtaiset syyt (useimmiten lapsen sairaus) noin 16 %:lla.

Kun kyselytietoja verrataan henkilöstöhallinnon rekisteritietoihin, voi päätellä, että kaikkia lyhytaikaisia poissaoloja ei kirjata tietojärjestelmään. Toisaalta työhön tultiin usein (2-3 kertaa) sairaanakin, kun haluttiin hoitaa vastuulla olevat tehtävät.

Runsas neljännes (26 %) sairauspoissaoloista johtuu kyselyn mukaan siis seikoista, joihin työnantaja voi vaikuttaa. Vuonna 2003 näiden syiden vuoksi menetettiin runsaat 8 000 työpäivää, rahassa arvioiden noin 1,8 miljoonaa euroa. Työhyvinvoinnin parantamiseen kannattaa tästäkin syystä panostaa. Vuonna 2003 toteutettiinkin useita hankkeita, joiden tarkoituksena oli parantaa joko esimiestyön laatua (esimiesvalmennukset ja kehittämisen työkalut) tai työyhteisön toimintaa (tyky-hankkeet). Työterveyshuolto oli mukana 24:ssä työyhteisön kehittämishankkeessa. Monet esimiehet käyttivät myös työnohjaajaa toimintansa tukena.

Vuonna 2003 suunnattiin Kelan ryhmäkuntoutus (Työote) esimiehille, tuottajille ja uutispäälliköille, Aslak-kurssi puolestaan ruotsinkielisen toimialan ohjelmatyöntekijöille.