Ylös
Ylös
Alas
Alas
Vuoden 2002 aikana YLEn rakenteiden ja toimintatapojen varsin mittavaa uudistamista on jatkettu. Yhtiössä on siirrytty selkeämmin kohti sisältöjen johtamista ja YLEn koko ohjelma-tarjontaa ja sen kustannuksia on tarkasteltu ensimmäistä kertaa ohjelma-alueittain. Toimintaympäristön kehitystä on leimannut digitaalisen television ja radion ennakoitua hitaampi kehitys sekä viestintämarkkinalain uudistus. Vireillä oleva lakiuudistus vaikuttaa YLEn toimintaan ja talouteen monin tavoin.

Lakiuudistus ja digitalisointi muokkaavat toimintaympäristöä

Viestintälainsäädännön uudistus puolitti heinäkuussa 2002 kaupallisten toimijoiden maksa-man toimilupamaksun, minkä vaikutus YLElle on vuositasolla n. 20 miljoonaa euroa. Toimi-lupamaksujen tuotto väheni toimintakaudella noin 10 miljoonalla eurolla edellisestä vuodes-ta. Toimilupamaksujen tuotto väheni noin 10 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Laki-uudistus koskettaa YLEä muillakin tavoin.

Verkkoliiketoimintaa, televisio- ja radiotoimintaa sekä sisältötuotantoa edistävä lakiuudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen lait astuivat voimaan 1.7.2002. Analogisten toimijoiden toimilupamaksun puolituksen lisäksi digitaalisen tv-toiminnan har-joittajat vapautettiin maksusta vuoteen 2010 asti. Radion toimilupamaksusta luovuttiin ko-konaan. Laissa määriteltiin niin ikään, että YLEn julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjel-mistoon sisältyvät myös ohjelmistoon liittyvät oheis- ja lisäpalvelut. Lisäksi YLE saa lain mukaan välittää julkisen palvelun sisältötarjontaa kaikissa televerkoissa.

Viestintämarkkinalain toisen vaiheen sisällöistä valtioneuvosto päätti alkusyksyllä 2002. Esitys annettiin eduskunnalle syyskuussa. Lain toisen vaiheen muutosten on tarkoitus tul-la voimaan heinäkuussa 2003. Esityksen mukaan YLEn toiminnasta annetaan vuosittain kaksi uutta kertomusta julkisen palvelun tehtävien arviointia varten. Hallintoneuvosto antaa yhtiön toiminnasta ns. sisältökertomuksen eduskunnalle. Lisäksi yhtiö antaa Viestin-tävirastolle julkisen palvelun ns. laillisuuskertomuksen, josta virasto antaisi oman lausun-tonsa valtioneuvostolle. Laissa esitetään myös, että kaapelitelevisioverkossa toimivien teleyritysten on siirrettävä maksutta ja muuttamatta YLEn ohjelmat oheis- ja lisäpalvelui-neen.

Digitaalisen television ja radion eteneminen on edelleen ollut ennakoitua hitaampaa. Digi-vastaanottimien kauppa vilkastui vasta loppuvuodesta, kun ensimmäiset kehittyneemmät ja hinnaltaan edullisemmat digisovittimet tulivat markkinoille. Digisovittimia oli vuoden lop-puun mennessä käytössä noin 70 000 kappaletta. Kaupallisten yhtiöiden digi-tv:n ohjelma-tarjonta on toistaiseksi ollut vähäistä. Digi-tv:n nihkeästä ensimmäisestä vuodesta huoli-matta digitalisoituminen on väistämätöntä. Siksi onkin perusteltua, että YLE pyrkii toiminnal-laan edistämään digitaalisen vastaanoton kehitystä Suomessa. Uusia palveluita tuotetaan toimilupamaksun puolittumisen vuoksi kiristyneen talouden ehdoin ja vastaanotinmarkkinoi-den kehitystä seuraten.

Vuoden 2002 aikana avoimen MHP (Multimedia Home Platform) -standardin tulevaisuus on varmistunut. Standardi julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä joulukuun lopussa, mikä teki siitä virallisen eurooppalaisen digi-tv:n ohjelmistorajapinnan.

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi marraskuussa 2002 digitaalisen television verkko-toimiluvan Digita Oy:lle (kaikki kolme kanavanippua). Digiradion verkkotoimiluvat myönnet-tiin Digita Oy:lle (kaksi kanavanippua) sekä Telemast Nordic Oy:lle (Helsingin alue). Ratkaisun uskotaan mahdollistavan nykyistä paremmin digitaalisen televisio- ja radiotoi-minnan kehittämisen. Päätös kolmen aiemmin rauenneen digi-tv:n ohjelmistoluvan myön-tämisestä siirtyi vuodelle 2003. Valtioneuvosto myönsi kesällä 2002 Radio Novalle ja kuu-delle erikoisradiolle uusia taajuuksia, mikä on edelleen kiristänyt radion kilpailutilannetta.

Digiradion vuonna 1999 julkistetut toimilupahakemukset hylättiin. Ministeriö on ilmoittanut käynnistävänsä uuden ohjelmalupahakukierroksen, kun Digita tai Telemast Nordic ilmoit-tavat kaupallisten radioiden kiinnostuksesta.

Osana viestintämarkkinalainsäädännön valmistelua liikenne- ja viestintäministeriö asetti parlamentaarisen työryhmän selvittämään televisiotoiminnan toimintaedellytysten paranta-mista. Työryhmän ehdotusten pääosa liittyi kokonaisuuteen, jonka osia olivat toimilupa-maksua koskevat edellä mainitut järjestelyt, Yleisradion omat toiminnan tehostamistoimet ja tv-maksujärjestelmän uudistaminen. Tv-maksua koskevien työryhmän yksimielisten ehdo-tusten mukaan maksua tarkistetaan vuosittain vuodesta 2004 lukien. Vuoden 2004 tarkis-tuksen perustana ovat sisältöpalvelujen kehityskustannukset ja edellisen televisiomaksun korotuksen jälkeinen inflaatio. Vuoden 2005 alusta tv-maksua korotetaan vuosittain inflaa-tiokorotuksen verran sekä 1 %:lla. Prosentin lisäyksellä katetaan päällekkäisiä analogisia ja digitaalisia lähetyskustannuksia ja sisältöpalvelujen kehittämistä. Lisäys poistuu, kun päällekkäiset lähetykset lopetetaan.

Edelleen työryhmä totesi, että edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi yhtiön rahoitusase-maa vahvistetaan Digita Oy:n osakkeiden myynnillä.

Ohjelma-alueittainen tarkastelu selkiyttää julkisen palvelun tarjontaa

YLEn koko ohjelmatarjontaa ja sen kustannuksia tarkasteltiin vuoden 2002 aikana ensim-mäistä kertaa ohjelma-alueittain. Ohjelmatarjonta kokonaisuudessaan on jaettu kolmeen pääryhmään, jotka ovat tiedonvälitys, kulttuuri- ja sivistys sekä viihde ja elämykset. Lisäk-si tulevat lakisääteiset erityistehtävät kuten hartaus- ja palveluohjelmat sekä ulkomaan-lähetykset.

Kolmijako selkiyttää julkisen palvelun tarjonnan ja kustannusten linjauksia sekä raportoin-tia. Myös kanavien ja palveluiden määrä sekä jakelun uudet muodot lisäävät tarvetta hahmottaa tuotantoa ohjelma-alueittaisina kokonaisuuksina. Ohjelmatoiminnan tavoitteet määritellään vastaisuudessa ohjelma-alueittain ja tarkastelusta on vuoden aikana hiottu työkalua ohjelmistosuunnitteluun ja johtamiseen. Yhtiön hallintoneuvosto määritteli kesällä 2002 hallituksen jäseninä toimivien toimialajohtajien ohjelma-alueittaiset vastuut.

Osaamiskeskusten perustaminen on ollut toimitustyöhön liittyvä iso organisatorinen uudis-tus. Ohjelma-alueiden ammattilaiset työskentelevät pääsääntöisesti keskitetysti osaamis-keskuksissa, joilta kanavat tilaavat ohjelmansa. Näin toimituksellinen osaaminen pyritään saamaan yhä useamman ohjelmayksikön käyttöön. Tv-toimialalla pääosin vuoden 2001 aikana rakennettua mallia kehitettiin edelleen, radiotoimialalla osaamiskeskuksiin ryhmittäy-dyttiin syksyllä 2002. Radiossa uusi organisaatio astui voimaan 13.1.2003, samalla kun uudistuneet kanavat aloittivat lähetyksensä.

Ohjelmatoimintaa palvelevien tukitoimintojen osalta YLE jatkoi kumppanuusmallien kehit-tämistä. Hallinnossa ja tukitoiminnoissa on poistettu päällekkäisyyttä ja yhtenäistetty toi-mintatapoja.