Ohjelmatarjonnan vuosi on jälleen ollut runsas ja monipuolinen. Syyskuun Prix Italia -me-nestys tai esimerkiksi urheilutelevisiointimme kova kansainvälinen maine kertovat laadus-ta, luovuudesta ja taidosta. YLE pystyy vakaasti vuosi vuodelta tuottamaan suomalaisille monipuolisesti tiedonvälitystä, kulttuuria, sivistystä sekä elämyksiä ja viihdettä, vaikka yhtiötä samanaikaisesti uudistetaan voimakkaasti ja koko toimintaympäristö on muutos-tilassa.

Kansainvälistyvällä mediakentällä YLE on voimakkaasti ja selkeästi kansallinen yhtiö. Suomi ja suomalaisuus saa tulkintansa YLEn ohjelmissa, esimerkiksi tv-ohjelmistostamme yli 60 % on kotimaista. Myös muu maailma aukeaa YLEn kanavilla avarampana kuin kilpai-lijoilla. Vuoden ohjelmistoon on kuulunut elokuvia mm. Etelä-Amerikasta ja Aasiasta. Elo-kuvataiteen klassikoista on esitetty mm. Andrzej Wajda ja Buster Keaton -sarjat. YLEn kir-jeenvaihtajien raportointi Lähi-Idän ja Venäjän tapahtumista on ollut merkittävä osa hyvin toimivaa ja luotettua uutis- ja ajankohtaispalvelua.

Kun YLEn tarjontaa tarkastellaan ohjelma-alueittain, panostus tiedonvälitykseen, kulttuuriin ja sivistykseen näkyy selvästi. Tiedonvälityksen osuus koko ohjelmatoiminnan kustannuk-sista on noin 38 %. Silti myös elämykset ja viihde ovat tärkeä osa kaikille suomalaisille suunnattua julkista palvelua, ilman YLEä ei esimerkiksi suuria kansainvälisiä urheilutapah-tumia nähtäisi näin mittavasti Suomessa. Ohjelma-alueittaisella kustannusten ja lähetys-tuntien tarkastelulla pyritään myös selkeyttämään YLEn ohjelmapolitiikkaa linjaavaa kes-kustelua. Uudenlaista tarkastelua tarvitaan myös jo pelkästään kanavien ja palveluiden määrän ja uusien jakelumuotojen vuoksi. Vuoden aikana yhtiössä on myös pohdittu toimin-taamme ohjaavia sisäisiä arvoja. Arvoista työstetään apuvälineitä, jotka helpottavat ohjel-matyön ankkurointia julkisen palvelun etiikkaan ja yhtiöyhtenäisiin toimintatapoihin.

Julkista keskustelua YLEstä on käyty varsin vilkkaasti. Keskustelu osaltaan kertoo YLEn ja ohjelmistojemme sekä yksittäisten ohjelmien merkityksestä suomalaisille. Vuoden 2002 aikana aloitettu radiouudistus on ollut suomenkielisen lehdistön syksyn YLE-aihe numero yksi. Ruotsinkielisestä tarjonnasta ja yhtiön säästötoimista on niinikään puhuttu kuten myös digi-tv:stä. Digi-tv yleistyy väistämättä, mutta sen kehitystä on ollut vaikea ennakoi-da. Ilahduttavaa on, että vuoden lopulla vastaanotinten kysyntä niin meillä kuin muuallakin Euroopassa on selvästi kasvanut.

Yhtiön rakenteiden ja toimintatapojen kehitystyö jatkuu myös tulevina vuosina. Kanavien ja eri toimitusten sijaan ohjelma-alueiden ammattilaiset työskentelevät nyt keskitetysti ns. osaamiskeskuksissa, joilta kanavat tilaavat ohjelmansa. Uudistuksen tuomat edut on jo to-dettu esimerkiksi yhtiön uutistoiminnassa. Uudistus saatetaan loppuun vuoden 2003 aika-na. Toiminnan tehostamiseen ovat kuuluneet myös hallinnon keventäminen sekä uudet järjestelyt mm. tiettyjen teknisten- ja tukipalveluiden osalta.

YLEn talouden tasapainottaminen perustuu vuoteen 2008 asti ulottuvaan suunnitelmaan. Vuoden 2002 tuloksessa näkyy viestintämarkkinalain mukainen toimilupamaksun puolitus. Viestintämarkkinalain uudistuksen toinen vaihe astunee voimaan kesällä 2003. Laki tuo vakautta ja perspektiiviä alalle tulevien vuosien ajanjaksolla, jolloin Suomi siirtyy analogi-sesta sähköisestä viestinnästä täysin digitaaliseen tv- ja radiotoimintaan. Samalla se vai-kuttaa merkittävällä tavalla sähköisen viestinnän toimintaympäristöön maassamme sekä niihin puitteisiin, joissa YLE julkisen palvelun yleisradioyhtiönä toimii.