Ylös
Ylös
Alas
Alas

Intoa ja ahdistusta osaamiskeskuksessa

Työpöytiä, tuoleja, tietokoneita, käytävä täynnä paperikärryjä. Porausta ja sahausta.
Tammikuun toisella viikolla radiossa eletään muuton myllerrystä. Siinä sivussa tehdään ohjelmia vielä vanhoille ja jo uusille kanaville.

"Radiouudistus näkyy, haisee ja lähes maistuu", nauraa YLE Radion Asiaohjelmien päällik-kö Minna-Mari Parkkinen muuttolaatikoidensa takaa. Osaamiskeskukseen useilta eri ta-hoilta siirtyneet 25 ihmistä järjestäytyvät toimitustalon 3. kerrokseen, entisen Radio Ylen Ykkösen tiloihin. Kulman takaa käytävällä löytyvät toimittajat Jukka Arvassalo ja Terttu Lensu. Lensu kiirehtii juttukeikalle maatilalle, tekeillä on sarja EU:sta ja suomalaisten ar-jesta. Arvassalo puolestaan puurtaa lyhytjuttuja YLEQ:lle ja Päivi Leinon kanssa ihmis-suhdesarjaa Radio Suomelle.

Tekijöille uudistus on ollut kiivastahtinen rupeama. "Välillä on ahistanut ja rajusti", virnistää Arvassalo ja luonnehtii tilausjärjestelmää totutteluksi markkinatalouteen. "Syksyn ilmoittau-tumismenettely oli yleisesti ottaen sellaista keikuttelua. Sen jälkeen paineita on tuottanut ajan rajallisuus. Mutta toki uudet kuviot tuovat myös uutta intoa." Lensunkin tunnelmat ovat lähinnä innostuneet. "Joskus mietityttää riittääkö omalle työlle kysyntää myös jatkossa."
"Syksy oli raskas, mutta mitä enemmän olemme päässeet käsiksi käytäntöön, sitä myön-teisemmäksi ilmapiiri tuntuu muuttuvan", arvioi Parkkinen. Marras-joulukuussa Parkkinen sopi asiaohjelmiston perusraamit kanavien tilaajien kanssa ja sen jälkeen osaamiskeskus suunnitteli ohjelmiston vuodelle 2003. "Nyt hyvät ohjelmat ovat ykköstehtävämme, sisällöl-liseen, ilmaisulliseen ja tekniseen koulutukseen ja kehittämiseen paneudumme ajan mit-taan."

Yhtenä uudistuksen uhkakuvana on nähty tekijöiden erkaantuminen kanavista. Parkkinen ei pidä sitä mahdollisena. "Päinvastoin, olemme entistä enemmän naimisissa kanavien kanssa, jotta pystymme ylipäänsä tekemään ohjelmia. Osaamiskeskuksilla on oltava niin ikään kirkas näkemys yleisöistä, vaikka vastuu yleisösuhteesta onkin kanavalla."

Eri kanaville tekeminen ei pelota Lensua. "Siitä on kokemusta niin free-ajoilta kuin viime vuoden Ylen Hyvä -kampanjan tiimoilta. Versioin juttuja kaikille kanaville - oli haasteellista tehdä haastatteluja 56-vuotiaana Radiomafialle."

Niin Lensu kuin Arvassalokin työskentelevät itselleen ensisijaisessa osaamiskeskukses-sa. "TIPin kiivas tahti sopi entiselle pikajuoksijalle, mutta nyt tuntuu hyvältä paneutua juttui-hin vähän syvemmin", miettii osaamiskeskuksensa yhteiskunta-tuotantoryhmään kuuluva Lensu. Hän määrittelee omaksi lähihaasteekseen sen, että kuulija ei vaihda kanavaa kun kuulee kirjainyhdistelmän EU.

Etelä-Karjalan radiossa, Radiomafiassa ja tv:n opetusohjelmissa työskennelleen Arvassa-lon tiimi on arki ja elämäntapa. "Uskon asiaan, väitteisiin, vastaväitteisiin ja kriittisyyteen. Pelkät elämykset eivät ole juttuja. Ihmiset ovat kiinnostuneet elämänsä politiikasta, vaikka eivät politiikka-sanaa käytäkään." Arvassalon mielestä ensisijaista on edelleen luottaa pu-heen voimaan. "Rohkea ja tiedollisesti viihdyttävä puhe on hyvää kaikille. Kanavilla on eronsa mm. rytmissä ja haastateltavien valinnoissa, mutta falski nuorentaminen, nopeutta-minen tai ikäkausikarsinointi eivät tuo kuulijoita."

Parkkinen näkee haasteensa osaamiskeskuksen henkilö- ja sisältöjohtamisessa. "Tärkein asia on selkeä tehtävien ja vastuun jako. Esimerkiksi tuottajien valta ja vastuu on todellis-ta." Työ- ja tuotantokulttuuri syntyy Parkkisen mielestä arjessa ja ajan kanssa. "Haluan ol-la luomassa työkulttuuria, joka suosii joustavaa yhteistyötä tekijöiden kesken ja sallii avoi-men palautteen ja arvioinnin."