Viikoittaisohjelma hyppää verkkoon

Ohjelmatuotannon digitalisointi muuttaa nyt television viikoittaisohjelmien käytäntöjä. Missä määrin kyse on pelkästään uusista työkaluista? Muuttuvatko toimenkuvat tai ohjelmat?

Ensimmäisenä beta-nauhoista luopui Kuningaskuluttaja, joka siirtyi työasema- ja palvelin-pohjaiseen tuotantoon alkuvuodesta 2003.

"Loppusuoralla ollaan, silti käytännöistä meillä on toistaiseksi enemmän kysymyksiä kuin kokemusta", muotoilee ohjaaja Ritva Kuusisto. Uudenlaista tuotantoketjua ei vielä tammi-kuussa 2003 voitu testata loppuun asti, koska kaluston maahantuonti viivästyi. "Syksy oli kovaa kouluttautumista. Harmillista, että verkko ja ohjelmat eivät olleet käytössä heti kurs-sien jälkeen", toteaa Kuningaskuluttajan toimitussihteeri Heikki Kähkönen.

Television viikoittaisohjelmien digiprojekti tarkoittaa kokonaisuudessaan, että lähes 60 % tv:n omatuotantoisesta ohjelmasta tehdään uudella tavalla. Jo määrällisesti viikoittaisohjel-mat ovat ohjelmiston perustarjontaa. "Tuotantotapoja on jo aiemmin pyritty yhdenmukaista-maan ja keventämään. Nyt edulliset DVCAM-kamerat ja Avid-jälkikäsittelyohjelmat mahdol-listavat sen. Samalla käytettävä tekniikka saadaan samaan standardiin", kertoo hanketta suunnitellut Armi Kyynäräinen projektista.

Viikoittaisohjelmien tuotantotavan muutos liittyy digitalisointiin. Samalla kun välineet uusi-taan, on hyvä tilaisuus arvioida, mitä voi tehdä toisin ja kenties aiempaa paremmin. Tähän asti tuotanto on ollut vaiheittaista ja kasettipinoja on kuljeteltu ensin editointiin, sitten koko ohjelman koostoon ja lopulta lähetettäväksi. Kuvaajat ja leikkaajat ovat tehneet kertakeik-koja ohjelmiin.

Nyt Kuningaskuluttaja työstetään toimituksen omilla työasemilla. "Kun toimittaja katsoo ma-teriaalia, hän myös loggaa aikakoodit, digitoi sen ja tekee esieditoinnin", selvittää tuottaja Mari Kiukas. Materiaalin siirtoihin mennyt aika säästyy, esikoostoon ei enää tarvitse jo-nottaa, ja ohjelman palikat ovat verkossa mm. toimitussihteerin, tuottajan ja ohjaajan ulottu-villa koko ajan. Ja kun insertit, välikkeet, juonnot ja grafiikka on pantu palvelimella kasaan, ohjelma siirretään lähetettäväksi.

"Toimitussihteerin kannalta lähetyksen taittaminen helpottuu. Ohjelman rytmin ja juttujen järjestyksen muuttaminen on huomattavasti kätevämpää kuin ennen", arvelee Kähkönen. Kuusisto uskoo, että jutut paranevat esieditoinnin myötä. "Jutun hahmottamiseen ja kuva-kerronnan pohtimiseen on enemmän aikaa."

Uutta on myös se, että kuvaaja ja leikkaaja ovat lähempänä toimitusta. "On tärkeää, että ohjelman tavoitteet ja elementit, visuaalinen ilme ja rytmi ovat heille tuttuja asioita", Kiukas sanoo.

Uudistus tuo uutta joustavuutta tiimityöhön, ja osin toimenkuvat lähenevät toisiaan. "Mutta eivät toimittajat kuvaajien tai leikkaajien leipää vie. Vaikka työ uusien menetelmien avulla tehostuu, on hyvä jos se antaa aikaa journalismille ja pystymme tekemään parempaa ohjelmaa", Kuningaskuluttajassa tuumataan.

Tammikuussa kokeiltiin myös, miten Kuningaskuluttajan Turku-yhteys toimii, kun Jari Vaara siirsi juttunsa verkon kautta. Materiaalin siirto verkkoteitse maakunnista helpottaa käytännön ohjelmatyötä huomattavasti.

Kokonaan kuvanauhoista ei vielä kuitenkaan luovuta, vaikka ohjelma valmistuukin uusin tavoin. "Varmistellaan verkkoa ja digitaalista dataa", Kuusisto nauraa. Ja niin kauan kun arkistomateriaali ei ole kokonaan digitoitu, nauhoja tarvitaan.