Ylen vuosikymmenet

1926
O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio - nimisen yhtiön perustava kokous pidettiin Helsingissä 29.5. Yhtiö lähetti ensimmäisen ohjelmansa torstaina 9.9. Tätä päivää pidetään maamme säännöllisen yleisradiotoiminnan syntymäpäivänä.
10.9. radioitiin ensimmäinen jumalanpalvelus ja 14.9. ensimmäinen kuunnelma (August Strindbergin pienoisnäytelmä Paria).

1927
Radiolaki tuli voimaan. Lain mukaan valtio myönsi yhtiölle toimiluvan määräajaksi ja pidätti itselleen myös oikeuden määrätä kuuntelulupamaksut, joista yhtiö sai tulonsa. Lupa-asioiden hoito määrättiin asetuksella posti- ja lennätinlaitokselle. Ensimmäinen urheiluselostus kuultiin Suomi-Ruotsi-maaottelusta Tukholmasta. Radio-orkesteri perustettiin.

1928
Lahden suurasema valmistui. Suomen Yleisradion lähetykset alkoivat nyt kuulua suuressa osassa maata. Lahti oli ensimmäinen valtion rakentama asema. Sen valmistuttua asemaverkkoa alettiin kehittää. 

1930-luku

1930-luvulla saatiin ensimmäiset äänityslaitteet Suomessa Yleisradion käyttöön ja kuultiin Suomisen perhesarjan ensimmäinen lähetys. Samalla vuosikymmenellä vihittiin käyttöön myös Helsingin olympiastadion.

1930
100 000. kuuntelulupa lunastettiin.

1934
Uusi valtionjohtoinen Oy. Suomen Yleisradio Ab. (vuodesta 1944 Oy. Yleisradio Ab. ja 1.1.1994 alkaen Yleisradio Oy) perustettiin jatkamaan yleisradiotoimintaa.

1935
Ensimmäiset äänityslaitteet saatiin käyttöön. Lahden toinen suurasema valmistui jouluaattona.

1937
Ensimmäinen varsinainen ääniauto valmistui Yleisradion käyttöön.

1940-luku

1950-luku

1950-luvulla ULA-asemaverkko valloitti Suomen ja kaapelitelevisiota kokeiltiin ensimmäisen kerran. Samalla vuosikymmenellä valloitettiin ensi kerran myös Mount Everest. Ensimmäistä kertaa kokoontui Strasbourgissa myös Euroopan Parlamentti.

1950
Suomessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kaapelitelevisiota.

1952
Yleisradiolle valmistui toimitalo Helsinkiin Unioninkatu 16:een samaan kortteliin radiotalon kanssa.

1953
Ensimmäiset ula-asemat valmistuivat.

1955
Miljoonas radiolupa lunastettiin. Ensimmäinen julkinen televisiolähetys Suomessa lähetettiin Teknillisen Korkeakoulun sähkölaboratoriosta.

1956
Ensimmäinen koko maan peittävä ula-asemaverkko valmistui.

1957
Yleisradio aloitti television koelähetykset Stadionin torniin Helsinkiin asennetun lähettimen välityksellä.

1958
Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset 1.1. nimellä Suomen Televisio. Ensimmäinen television ulkolähetysauto otettiin käyttöön.

1960-luku

1960-luvulla Ylen Pasilan tv-keskuksen ensimmäinen studio valmistui ja aloitettiin teknilliset väri-tv-koelähetykset. Samalla vuosikymmenellä pystytettiin Berliinin muuri, käytiin kuussa ja tehtiin ensimmäinen sydämensiirto.

1960
Televisio sai ensimmäiset kuvantallennuslaitteet. Ohjelmansiirtoyhteys Eurovisioon valmistui.

1961
Pasilan televisiokeskuksen ensimmäinen studio, Studio 1, valmistui. Ohjelmansiirtoyhteys Moskovaan valmistui.

1963
Rinnakkaisulaverkko oli valmis Lappia lukuunottamatta, kolmas verkko peitti ruotsinkielisten asuma-alueet. Radion lähetysaikaa lisättiin: ohjelmaa alettiin lähettää aamukuudesta puoleen yöhön. Sävelradio aloitetttiin.

1964
Yleisradio osti Oy. Tesvisio Ab:n osakekannan ja myös Tamvisio siirtyi Yleisradion omistukseen. Yhtiö ilmoitti kaupan yhteydessä säilyttävänsä toisen tv-kanavan.

1965
Koko maan peittävä rinnakkaisulaverkko valmistui. Yhtiö aloitti oman uutistoiminnan. Nimet TV-ohjelma 1 ja TV-ohjelma 2 otettiin käyttöön.

1967
Radio aloitti säännölliset stereolähetykset. Syyskuussa tehtiin 1. suora värilähetys Suomesta Ruotsiin.

1968
Teknilliset väri-tv-koelähetykset aloitettiin tammikuussa. Yhtiölle valmistui elokuussa uusi toimitalo Helsinkiin Kesäkatu 2:een.

1969
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe aloitti ohjelmalliset väri-tv-koelähetykset. Miljoonas televisiolupa lunastettiin.

1970-luku

1970-luvulla aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen paikallisradio Ylen aikainen pääkaupunkiseudulla. Samalla vuosikymmenellä valmistettiin myös ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu kasettinauhuri. Nauhat olivat keskeisessä osassa myös saman vuosikymmenen Watergate-skandaalissa USA:ssa.

1974
Tampereen radio- ja televisiokeskus valmistui Tohloppijärven rannalle. Väritelevisio-ohjelmien tuotanto alkoi keskuksessa syksyllä.

1975
2 000 000:s radiolupa lunastettiin. Ensimmäisinä paikallisradioina aloittivat toimintansa 2.1. Ylen aikainen pääkaupunkiseudulla sekä 1.10. ruotsinkielinen Radio Mellannyland.

1977
Radiolupamaksut poistettiin 1.1.

1980-luku

1980-luvulla tekstitelevisiotoiminta käynnistyi. Samoin aloitettiin Ylen ohjelmien välittäminen Ruotsiin ja Ruotsin tv-ohjelmien välittäminen Suomeen. Samalla vuosikymmenellä murhattiin Tukholmassa Olof Palme. Suomessa puolestaan päättyi presidentti Kekkosen kausi. Berliinin muuri murtui.

1981
Tekstitelevisiotoiminta käynnistyi lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä.

1982
Miljoonas väri-tv-lupa lunastettiin 16.9.

1986
Yleisradion tv-ohjelmien välittäminen Ruotsiin Tukholman alueelle aloitettiin 1.7. Yleisradion, MTV:n ja Nokian perustama Oy Kolmostelevisio Ab aloitti ohjelmatoiminnan 1.12.

1987
Säännölliset yöradiolähetykset alkoivat 1.6. Porin uusi lyhytaaltokeskus aloitti ulkomaanlähetykset 1.6.

1988
Tv-lähetykset uudesta lähetyskeskuksesta alkoivat 24.3. Ruotsin tv-ohjelmien välittäminen Etelä-Suomeen alkoi 1.12. Espoon yleisradioasemalta.

1990-luku

1990-luvulla Ylen ulkomaanlähetyksiä, Radio Finlandia, alettiin lähettää satelliitin kautta. Samalla vuosikymmenellä lopetettiin Suomen vanhin sanomalehti Uusi Suomi. Järkyttävimpiä uutisia oli Estonia-laivan uppoaminen, iloisimpia taas Suomen jääkiekon maailmanmestaruus.

1990
1.6. Yleisradio jakoi radio-ohjelmansa kolmelle kanavalle ohjelmatyyppien ja kohderyhmän mukaan. Kanavien nimiksi tulivat Radio Ylen Ykkönen (klassisen musiikin ja puheohjelmien kanava), Radiomafia (nuorison ja populaarimusiikin kanava) ja Radio Suomi (uutis-, ajankohtais- ja aluekanava).

1993
1.1. Yleisradio sai television ykkös- ja kakkosverkon (kanavat TV 1 ja TV 2) kokonaan käyttöönsä MTV:n ohjelmien siirtyessä kolmosverkkoon (MTV3-kanava). 2.9. alkaen MTV Oy jatkoi kaupallisen televisiotoiminnan harjoittamista omalla valtakunnallisella toimiluvalla.

9.3. Ylen uusi toimitalo Iso Paja valmistui Pasilan radio- ja tv-keskukseen. 1.5. Ylen ulkomaanlähetyksiä (Radio Finland) alettiin lähettää lyhyt- ja keskiaaltolähetysten lisäksi myös satelliitin kautta.

1994
1.1. laki Yleisradio Oy:stä astui voimaan. Radion digitaaliset koelähetykset aloitettiin helmikuussa Espoon yleisradioasemalle rakennetulla koelähettimellä.

1995
Yleisradion ensimmäinen satelliittimaa-asema otettiin käyttöön lokakuussa.

1996
1.1. musta-valko-vastaanottimiin sidottu tv-lupa poistui käytöstä ja hinnaltaan yhtenäinen tv-lupa tuli käyttöön koko maan alueella.

1997
Ykkösen aamu-tv aloitti. TV Finlandin digitaaliset lähetykset Eurooppaan alkoivat. Ruotsinkielinen radiokanava Riksradion uudistui Radio Vegaksi ja Radio Extremiksi.

1998
12.10. Suomen ensimmäinen digitaaliradio Ylen Radio Peili aloitti lähetyksensä.

1999
1.1. Ylen jakelutekniikasta muodostettu tytäryhtiö Digita Oy aloitti toimintansa. 1.10. Ylen uusi logo otettiin käyttöön. Kaksi uutta digitaalista radiokanavaa, Ylen Klassinen ja Radio Aino, aloittivat toimintansa.

2000-luku

2000-luku oli siirtymistä tutun perinteisestä uuteen maailmaan. Y2K:sta selvittiin, Suomeen valittiin ensimmäisen kerran nainen presidentiksi, ja digitaalisen television aika koitti.

2000
6.1. aloitettiin alueellinen tv-uutistoiminta Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Maaliskuun lopussa ylittyi 2 miljoonan tv-maksun rajapyykki. 20.12. Yleisradio myi 49 % tytäryhtiöstään Digita Oy:stä ranskalaiselle TDF:lle.