Yle-päivä Lahden Muotoilu- ja taideinstituutissa 19.9.

Lahden Muotoilu- ja taideinstituutin opiskelijoille järjestettiin 19. syyskuuta Yle-päivä. Päivän aikana kuultiin ja keskusteltiin Ylestä.

Päivän ohjelma:

Suomen paras YleX, ohjelmapäällikkö Jyri Kataja-Rahko:

• ohjelmapäällikön työ jääkiekkotermein: johtaa joukkuetta, ohjaa parhaat kentälliset vastustajan kimppuun - mutta ystävällisessä hengessä
• YleX:llä on laidasta laitaan uutisia, juttuja, haastatteluja, joiden kohderyhmä ovat alle kolmekymppiset kuulijat. YleX ei ole yksin radio - verkko on vahvasti mukana. Sosiaalinen media on YleX:n kaltaiselle kanavalle melkeinpä elinehto. Ne uudet kuulijat, jotka eivät ole radion ääressä, tavoitetaan somessa. YleX on liikkeellä laajalla rintamalla mutta yhtenä pakettina.
• Nettiuutisointia terävöitetty: kun studiossa mielenkiintoisia vieraita, tehdään aiheesta uutinen nettiin. Ei samoja britneyspears-uutisia kuin on kaikilla muillakin. 
• Musiikin erikoisohjelmien lopettaminen arki-illoissa sai kritiikkiä. Taustalla kuitenkin se, ihmiset tekevät itse (mm. Spotify) omat musiikin erikoisohjelmansa.
• YleX on läsnä siellä missä yleisökin: bileet kotipaikkakunnalla, ei tarvitse aina matkustaa Helsinkiin.
• Ohjelmavirtaradion menestys tehdään aamun tunteina. YleX on aamuissa paras. Kovin kilpailu on NRJ:n kanssa.
• YleX vs. kaupalliset kilpailijat: YleX ei tarjoile pelkkiä hittejä vaan myös musiikin erikoisohjelmia. 
• 1990-luvun musiikki on nyt todella suosittua. YleX:llä onkin sitä perjantai-iltaisin suositussa Parasta ennen -ohjelmassa. YleX:llä on ajankohtaisohjelmia, toisin kuin kaupallisilla kilpailijoilla.
• YleX työllistää noin 30 henkeä. Esim. kesän kiertueiden aikaan hieman enemmän. Osa työskentelee radion puolella, osa nettitiimissä. 
• Kanavalla on 700-800 000 kuulijaa viikossa (joista 300 000 15-29-vuotiaita). YleX on "on air" klo 6.30-23.00. 
• Kaksi juontajaa per show kera online-toimittajan. 
• Surullisen kuuluisat soittolistat: niitä YleX:llä sekä on että ei ole. Esim. arkipäivässä ja prime timessä on, toiveohjelmissa, uuden musiikin ohjelmissa ja Parasta ennen -ohjelmassa ei. Soittolistallisissa ohjelmissa toimittaja voi keskittyä asiasisältöön kun musiikin miettivät muut. Soittolistojen ansiosta kotimainen musiikki ei jää ulkomaisten trendien jalkoihin. Soittolistat ovat osa nykyaikaista radiota! 
• YleX:n nettisivuilla käy 120-130 000 eri selainta viikossa. Fb ja twitter jatkuvasti kasvussa, mutta sosiaalinen mediahan on myös muuta. YleX:läisten on oltava läsnä vastaamassa kysymyksiin, nopeasti.
• YleX:n sivuilla olevan shoutboxin kautta on mahdollisuus ottaa kontakti ohjelman toimittajaan. Shoutbox on raaka väline - onneksi toimittajat ovat kovapintaisia. Vuorossa olevan toimittajan ulkonäköä saatetaan kommentoida hyvinkin suorin sanoin.
• YleX: parhaat persoonat ja paras (suomalainen) musiikki. Viikon albumi (yleensä kotimainen) kuunneltavissa ennakkoon YleX:n nettisivuilla: http://ylex.yle.fi/musiikki/viikon-albumi.
• Kanava on tavoitteensa mukaisesti kiertänyt tänä vuonna entistä enemmän klubeja, festivaaleja ja tapahtumia. 
• Kiertue ei jäänyt Kehä III:n sisäpuolelle. Mm. YleX Pop järjestettiin Tampereella, lisäksi kiertue vei kesällä mm. Provinssirockiin, Ruisrockiin ja Ilosaarirockiin. Ilmaistapahtuma YleX Pop järjestetään vielä ensi kesänä Tampereella. Jatkon tapahtumapaikkakuntaa ei ole vielä valittu. Ehkä joskus Lahdessa? Toiveena saada kaupungit kilpailemaan siitä, kuka tapahtuman saa.

(Päivitetty 10.10. KyAMK:n Yle-päivässä)

Yleisökysymyksiä:

• Onko mitään, mistä YleX ei tekisi uutista?
  - Ei. Mietitty näkökulma ja journalistiset perusteet vaaditaan. Hämärällä otsikolla ja "katso kuvat"-houkuttimella saa suuret määrät klikkauksia - mutta näitä ei YleX:llä harrasteta. (Kommentti yleisöstä: Ylenhän ei tarvitsekaan kalastella klikkauksia, koska Yle ei toimi mainostuloin.)
• Kuinka paljon YleX joutuu taistelemaan kaupallisuuden kanssa esim. festareilla mukana ollessa?
  - Aika paljon; ei mainosteta että osta lippu sieltä-ja-sieltä, siihen ja siihen hintaan, vaan että "me olemme siellä, tule sinäkin".
  - Levy-yhtiö tarjosi kanavalle jaettavaksi palkinnoksi lentolippuja kahdelle hengelle Coldplayn keikalle - YleX joutui kieltäytymään tarjouksesta. Kyseessä oli rahallisesti iso paketti, joka ylitti soveliaan rajan. Riippumattomuus on vahva Ylen arvo.
• Kuinka paljon "ylhäältä" (esim. hallintoneuvostosta) sanellaan uutislinjauksia?
  - Ei yhtään. Esim. haastateltavia ei määrää meille kukaan, valinnat tehdään itse.
• Mitä on säästetty Radiomafian konseptista?
  - Ei mitään. Paitsi tekemisen meininki. Radiomafia oli oman aikansa tuote. Jos nyt alettaisiin tehdä samoilla tyypeillä, samalla musiikilla, samoilla ohjelmilla, ei tulisi menestystä. Toivottavasti vuosien päästä kysytään, mitä YleX:n konseptista on säästetty, ja voidaan vastata silloinkin, että "ei mitään".

Making of Pasila, animaatio-ohjaaja Tero Suomela, Anima Vitae

• Pasilan animaatiotuottaja Anima Vitae oli myös Yle TV1:n Itsevaltiaat-sarjan taustalla.
• Tero Suomela on ohjannut 4-5 vuotta musiikkivideoita ja mainoksia ja on nyt ollut vuotta eli neljä kautta Pasila-sarjaa tekemässä. (Sarjan kuudes kausi nähdään muuten ensi keväänä Kakkosella!)
• Pasilaa pilotoitiin alunperin nimellä Välkkylä. Tavoitteena oli kehitellä kevyt eli nopea tuotanto: 30-45 sekuntia valmista animaatiota päivässä. (Vrt. kokopitkä 3D-animaatioelokuva, 10 sekuntia viikossa.) Käsikirjoittajaksi löytyi Atte Järvinen.
• Pasilaa tekee Anima Vitaessa 11 henkeä: kuusi animaattoria, animaatio-ohjaaja, rigaaja (joka tekee "luurangon" hahmolle) sekä teknistä henkilökuntaa. Työn alla on kaksi jaksoa kerrallaan. Animaattoreilla on yleensä omat "vakiohahmonsa". Huulisynkka tulee automatiikalla - välillä pielessä ja korjaillaan jälkikäteen käsityönä.
• Ohjaaja ja näyttelijät hoitavat äänet studiossa, sen jälkeen ryhdytään tekemään animaatiota käsikirjoituksen ja jakson hahmolistan perusteella. Joitakin kohtauksia (joukkokohtaukset, paljon liiketta) tehdään myös kuvakäsikirjoitus, storyboard.
• Yksi käsikirjoituksen sivu vastaa yhtä minuuttia. Näin voidaan arvioida kohtauksien ja jakson kesto. Animaattorit briiffataan siitä, mitä tehdään, onko hankalia kohtia (esim. joukkokohtaus), hahmosuunnittelija suunnittelee jakson hahmot ja sen jälkeen ryhdytään animoimaan. Mietitään hahmojen vaatteet, millaista ilmeikkyyttä yms. rooli vaatii. Animaatio-ohjaajan kommenttien myötä muokataan valmis versio kustakin hahmosta.
• Lopullinen kuva liitetään lopullisiin ääniin ja toimitetaan tuotantoyhtiön kautta Ylelle. Animaatio tehdään 3D-työkaluilla, vaikka Pasilan maailma on kaksiulotteinen. Animaatiossa käytetty softa on Mayascene. Ilmeitä, kävelytyylejä, vartalon suunnan vaihtoja, käsien asentoja ym. on koodattu siihen valmiiksi animoinnin nopeuttamiseksi. Anima Vitaen "animaatiokirjastoa" on ylläpidetty koko sarjan tekemisen ajan, joten jokaista liikettä (esim. istuutuminen, tuolilta nouseminen) tai hahmoa ei tarvitse animoida uudelleen.
• Tuotannon seurannassa on käytössä Wave-työkalu, jossa listataan kaikki kohtaukset ja huomiot niistä: uudet hahmot, taustat... Jokaisen työryhmän jäsenen on mahdollista lisätä oma kommenttinsa kohtauksiin ja niiden toteutukseen.

  (Päivitetty 10.10. KyAMK:n Yle-päivässä)

Yleisökysymyksiä

• Miksi Pasila on niin suosittu?
  - Käsikirjoituksesta se varmasti lähtee, mutta toimisikohan se muussa muodossa kuin animaationa.
• Mitä neuvoja animoinnin opiskelijoille työnhakua varten?
  - Aina parempi jos on keskittynyt johonkin asiaan, on jossain hyvä. Silloin on rekrytoivan tuotantopäällikön helpompi miettiä, mihin kohtaan tuotantotyötä tekijän sijoittaa.
• Teettekö työtä samassa tilassa vai etätyönä?
  - Studiotilassa töitä tehdään yhdessä. Toki etätyökin onnistuu.
• Näkyykö Ylen rahoituksen turvaaminen animaattoreiden tilauksissa?
  - Ei oikeastaan, työt ovat projekteja jotka alkavat ja päättyvät. Toki vahvat tekijät aina jatkavat. Animoinnissa kilpailua on enemmän mainospuolella kuin tv-sarjoissa/elokuvissa.
• Ovatko päähahmojen esittäjät pysyneet koko sarjan ajan samana, Repomies on kuulostanut... masentuneelta?
  - Kyllä ovat, ja Kari "Hissu" Hietalahti on Repomiehen ääni.

Ylen ilme ja brändi, brand manager Kirsi Hietanen

• Ilmeuudistus ei ole vielä valmis, monta asiaa vielä tulossa.
• Logo on yksi mutta ehkä tärkein osa yhtiön ilmettä. Ylellä ollut kuusi logoa 1926-2012; ensimmäinen vain teksti "O.Y. Suomen Yleisradio A.B.".
• Ylen brändilupaus on yhdistelmä missiota ja arvoja. Yle lupaa palvella kaikkia suomalaisia ja tekee sen arvojensa mukaisella tavalla: luotettavasti, riippumattomasti, monipuolisesti ja ihmistä arvostavasti. Ylen lupaus on nyt kiteytetty lauseeseen "Yle - Sinun tarinasi".
• Haluamme, että yleisöt kokevat Ylen omakseen. Samalla Yle on osa suomalaisten tarinaa ja historiaa.
• Katso Sinun tarinasi -brändivideo Yle Areenassa.
  - Yleisöstä kerrottiin tuntemuksia Sinun tarinasi -videosta: onnistunut, kestää useankin katselukerran. Aina löytyy uutta. Antaa tunteen että itsekin haluaa tehdä jotain. Aika rajoilla että olisi jo ylitunteellinen.
• Uusi Yle-ilme lanseerattiin viime maaliskuussa. Suunnitteluperiaatteina olivat jatkuvuus, tunnistettavuus, erottuvuus, sovellettavuus ja lähestyttävyys.
• Jo alkuvaiheessa aloitettiin brändiohjeistuksen laadinta. Ohjeista huolimatta aina ei mene kuin Strömsössä... innostuksissaan on tehty omia versioita logosta.
• Ilmeuudistuksessa monta osa-aluetta, mm. kanavien ilmeet, mobiilisovelllukset, sosiaalinen media, typografia, tapahtumat & messut, painotuotteet, lomakkeet, brändikuvat & äänimaailma, ympäristöilme (esim. kyltit), Yle-tuotteet...
• Tv-kanavan profiili = mitä, kenelle ja miksi.
• Tärkein ovat kuitenkin ohjelmat: oltava lupausten mukaista, markkinoinnissa ei voida esittää sellaista, mikä ei toteudu käytännössä.
• Tv-kanavailmeen komponentit: jingle (esim. Kakkosella näkyvät "Yllätä itsesi"-pätkät), menu ("ruokalista" jolla ruudussa kerrotaan seuraavana vuorossa olevista ohjelmista), ohjelmatrailerit, kuulutus/voice-over, Yle-alkutunnus, kanavan äänimaailma.
• Ilmeuudistuksessa teetettiin brändikuvia. Kuvien kriteerit olivat: Ylen arvojen toteuttaminen, uudenlainen visuaalisuus, ihmistä lähellä, yhtenäinen tyyli, suomalaisuus - uusia näkökulmia, arjen taikaa, aitous. 
• Äänimaailmakin uudistettiin, mm. Ylen ohjelmien alkutunnus tv:ssä.
• Yle teetti oman fontin, jonka suunnitteli Saku Heinänen. Teettäminen tuli halvemmaksi kuin oikeuksien ostaminen valmiiseen fonttiin. Fontti muun Yle-ilmeen ohella näkyy ruudussa, painotuotteissa, esitysmateriaaleissa, käyntikorteissa, lehti-ilmoituksissa, tapahtumateltoissa, kylteissä ja opasteissa, autoissa...
• Yleläisille on eilen 18.9. lanseerattu työsuhde-Jopot. Helpottaa pikamatkoilla, eikä tarvitse miettiä parkkipaikkaongelmaa tai odotella taksia/bussia. Ympäristöystävällisiäkin ovat! Pyöriä on kymmenen pasilalaisten käyttöön ja kahdeksan Ylen aluetoimituksille eri puolilla Suomea ja kaksi varakappaletta varastossa.
• Katso "Making of tv-spotti Eilinen elää" ja valmis "Eilinen elää"-spotti Yle Elävässä arkistossa.

Yleisökysymyksiä:

• Kuinka pitkä projekti ilmeuudistus oli?
  - Se kesti ennen maaliskuun lanseerausta pari vuotta. Pitkä aika, mutta projektissa käytettiin Ylen omia työntekijöitä. Pieni budjetti tarkoittaa enemmän aikaa.
• Paljonko se maksoi?
  - Jonkin verran rahaa meni toki ulkopuolellekin, mutta pääosin Ylen graafikot olivat projektissa kuukausipalkallaan. Joku toinen yritys tekisi ihan toisin, Ylessä haluttiin käyttää omaa henkilökuntaa.
• Kuinka brändikuvaaja valittiin?
  - Se oli aika pitkä prosessi, kilpailutuksineen. Ylen AD:t tekivät lopullisen valinnan.

Graafikkona Ylessä, graafikko Kirsi Kukkurainen

• Kirsi Kukkurainen on itse valmistunut Lahden Muotoilu- ja taideinstituutista. Hän innostui hakeutumaan Yleen töihin nähtyään uutisgrafiikan esittelyn. Opintoja hän on suorittanut myös TaiKissa (tv ja elokuva) sekä Prahassa (animointi). Jatko-opintoja on ollut myös työn ohessa. Kaikkea opiskeltua on voinut hyödyntää Ylessä.

Esimerkkejä Kirsin projekteista Ylessä:

• Rouva Ruutu, tv-sarja, jossa hyödynnettiin tv-arkistomateriaalia. Rouva Ruutu itse siirrettiin vanhaan tv-maailmaan mukaan. Ohjelma kuvattiin sinistudiossa. Ks. Making of... Muistikuvaputken sivuilla.
  - Rouva Ruudun kaltainen projekti vaatii paljon ennakkosuunnittelua: millaiset pätkät käsikirjoituksessa kiinnostavia, sellaisia, joihin henkilö "lisätään". Onko mukana henkilö, jonka tilalle Rouva Ruutu voitaisiin lisätä, jne. Suunnittelutiimin muodostivat ohjaaja, kuvaaja ja graafikko.
  - Kuvausvaiheessa piti olla tarkasti tiedossa, mitä oli tarkoitus tehdä. Sinistudiossa kun on vain näyttelijä, joka liitetään arkistomateriaaliin. Arkistomateriaalikin on tarkkaan analysoitu: sinistudiossa täytyy esim. valaistus saada samankaltaiseksi. Rouva Ruutua esittänyt Jaana Pesonen on loistava näyttelemään näkymättömien kollegojen kanssa! On osattava katsoa silmiin ihmistä joka ei ole siinä, ajoitettava liikkeet näkymättömän kollegan liikkeisiin...
  - Sinistudiossa oli myös tietokoneohjattu kamera käytössä. Siihen oli ohjelmoitu tarkat liikeradat, kamera-ajot mm. sellaisia kohtauksia varten, joissa Rouva Ruutu esiintyi monistettuna.
  - Kuvausten jälkeen vuorossa oli jälkikäsittely. AfterEffects-ohjelmalla sininen tausta poistettiin, maskaukset tehtiin käsityönä ruutu ruudulta, värejä poistettiin, henkilöitä poistettiin Rouvan tieltä, rakeisuutta, heittovarjoja, naarmuja lisättiin, jotta yhdistäminen arkistomateriaaliin näyttäisi hyvältä. Kerroksia oli kuin täytekakussa!
  - Kasvojen korvaamistakin kokeiltiin Rouva Ruutu ja nuoriso-ongelma -sarjassa ja siinä onnistuttiinkin! Rouva Ruudun kasvot vaihdettiin arkistomateriaalissa esiintyneen näyttelijän kasvojen tilalle. Aikamoinen kuminaama siitä tuli mutta hauska kokeilu se oli!
• Filosofia-sarjat: filosofiasta lapsille suunnattu tv-ohjelma, mutta miten? Mukaan valittiin neljä koulua eri puolilta Suomea. 2.-6.-luokkalaisille lapsille esitettiin spontaanisti klassisia filosofian peruskysymyksiä (esim. voiko olla ajattelematta mitään?) ja pyydettiin vastaamaan niihin piirtämällä. Saatiin yli 400 piirrosta, ja niitä päätettiin käyttää ohjelman kuvituksessa. Ajattelen, siis olen -ohjelman ydintiimissä olivat ohjaaja (Tuula Rajavaara), leikkaaja, kuvaaja  ja graafikko. Toteutustapana sarjassa oli pala-animaatio, jossa hyödynnettiin silloisia AfterEffects-ohjelman uusia ominaisuuksia.
  - Ohjelmaidea olisi mielenkiintoista viedä muihin maihin, ja verrata eri kulttuureissa elävien lasten vastauksia samoihin filosofisiin kysymyksiin!
• Yle Teeman 10-vuotisjuhlan elokuvaviikon elokuvajulisteet.
  - Juhlaviikolla Teemalla esitetyt 10 elokuvaa, joista julisteetkin tehtiin, koottiin katsojien ehdotusten perusteella.
  -Haasteena oli, että saman sommittelun ja kuva-aiheen piti toimia sekä hyvin pienessä koossa (mm. tulitikkuaskin kantena) että suurena, kaksimetrisenä julisteena. Piti siis olla pelkistettyä. Pastissi-sarja, selkeät viittaukset 60-luvun julistesuunnitteluun.

(Päivitetty 10.10. KyAMK:n Yle-päivässä)

Yleisökysymyksiä:

• Minkälaisia töitä sinulla nyt on meneillään?
  - Kirsi on graafikkona Lomamatka 70-luvulle -sarjassa, joka on nyt kuvattu ja esitetään Yle TV1:ssä ensi keväänä. Yle Teemalla päätettiin viettää joka vuosi elokuvafestivaaleja. Juhlaviikot siis jälleen tulossa ja Kirsi suunnittelee julisteen, tällä kertaa vain yhden.
• Millaisissa töissä graafikot ovat Ylessä?
  - Työkirjo on laaja ja tekijöillä on erilaiset taustat. Ylessä on mahdollisuus tehdä kaikenlaista ja laajentaa työnkuvaansa. Voi leikata, osallistua graafiseen suunnitteluun, jälkikäsittelyyn... Ylessä on "vähän reilu 20" graafikkoa, toimipisteet ovat Helsingissä ja Tampereella.

Tohlopin Mediapolis ja muuttuva media-ala, tuotantopäällikkö Ilkka Rahkonen, Yle Design

• Historiallisesti Yle on ollut paikka, joka nojautuu teolliseen perinteeseen: tehdään yksin hommia muurin takana, mutta miten? Tämä on muuttumassa. Muuri poistetaan eikä olla enää yksin.
• Yle on yksi toimija muiden muassa: enää ei omisteta seiniä. Tampereen Tohloppiin syntyy median ja ICT:n rajapinnassa toimiva innovaatioympäristö Mediapolis. Ainutlaatuinen yhdistelmä pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä sekä oppilaitoksia sekä julkisen sektorin toimijoita.
• Mediapoliksessa käytetään testattuja toimintamalleja (Demola ja Protomo). Yrityksillä on erilaisia tarpeita, esim. Ylellä vaikkapa tutkia virtuaalimaailmoja. Demolassa opiskelijaryhmät käyvät projektihankkeissa näihin kiinni. Tuotekehitystä tehdään opiskelijoiden kanssa.
• Tampereesta Suomen Göteborg, jossa sisältö-, bisnes- ja teknologiaosaajat kohtaavat. Tarjotaan mm. tukea kasvuhakuisille startup-yrityksille.
• Laaja-alainen yhteinen ponnistus: yhteensä 45 yritystä ja oppilaitosta = n. 1100 henkilöä.
• Aikataulusta: päätöksiä muutaman viikon sisään mm. kiinteistöomistuksesta. Käynnistysvaihe lokakuusta 2012 tammikuuhun 2013. Mediapolis on täydessä käynnissä kesällä 2014.
• Ks. tiedote: Yle ja Technopolis yhteistyöhön Tohlopin alueen kehittämiseksi (21.3.2012)

Ylen kumppanuuslinjauksia: emme tee kaikkea itse, vaan haemme kumppaneita sisältöjen tekemiseen ja tuotantoon. Tuotekehitystä, kampusyhteistyötä jne. Yle haluaa olla paitsi kiinnostava työpaikka niin myös yhteydessä toisten yritysten kanssa. Maailma muuttuu verkostomaisemmaksi, Yle haluaa olla siinä ja projektimaisissa toimintatavoissa mukana.

Yleisökysymyksiä:

• Haluavatko TTO:n opiskelijat muuttaa Mediapolikseen?
  - Vaihtelee, varmasti esim. kuvanveistäjäopiskelija miettii mitä hyötyä. Yle on pyrkinyt olemaan mukana keskustelussa kertomalla, millaista tukea sen on mahdollista tarjota.
• Onko muunlaista oppilaitosyhteistyötä?
  - Ylestä käydään luennoimassa, harjoittelijoita otetaan... Ideoita otetaan vastaan uusista yhteistyön tavoista!
• Tekeekö harjoittelija Ylessä ammattilaisten työt ilman korvausta?
  - Jos on harjoittelija harjoittelemassa, siitä ei makseta. Mutta jos esim. paikkaa jotakuta, tekee tuottavaa työtä, siitä tietenkin maksetaan palkka.