Yle-päivä Kouvolan KyAMK:ssa 10.10.

Kouvolan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoille järjestetään 10. lokakuuta Yle-päivä. Päivän aikana kuullaan ja keskustellaan Ylestä. Seuraa päivän kulkua tällä sivulla ja Twitterissä (#ylepv)!

Opiskelijoita haastatellaan myös Unelmien Ylestä. Twitterissä: #unelmienyle.

Päivän ohjelma:

Making of Pasila
animaatio-ohjaaja Tero Suomela, Anima Vitae

Katso Teron esityksen päivitetty tiivistelmä Lahden Yle-päivän muistiinpanoista.

Yleisökysymyksiä:

• Onko Pasilalle luvassa jatkoa?
  - Pasilan kuudes kausi esitetään Kakkosella ensi keväänä!
• Miten pakka pidetään kasassa?
  - Animaatio-ohjaajahan sen pitää... Vuorovaikutusta pitkälti, palavereja, nimetyt vastuuhenkilöt valvomassa, että työ etenee.

Suomen paras YleX
ohjelmapäällikkö Jyri Kataja-Rahko ja toimittaja Aino Töllinen

Ks. Jyrin esityksen päivitetty tiivistelmä Lahden Yle-päivän muistiinpanoista.

Aino kertoi työstään YleX Iltapäivässä:

• Ohjelmaa tekee neljän hengen tiimi: Aino, Juuso "Mäkkäri" mäkilähde, onlinetoimittaja Timppa ja tuottaja Jenny Lehtinen
• Aino ollut mukana vuodesta 2009, alkuun onlinetoimittajana. Juontajina silloin Ile ja Peltsi.
• Ainon työelämän positiivinen V-käyrä muodostuu kolmesta V:stä:
  -Vapaus: riippumattomuus, saamme itse päättää mitä ja miten tehdään, ei tarvitse miettiä kuka on ohjelman pääsponsori tällä viikolla.
  -Vuorovaikutus: eniten muuttunut asia viime vuosina: ohjelmaa tehdään sekä kuulijoille että kuulijoiden kanssa. Ei vain "lähettäkää viesti", "käykää äänestämässä" vaan esim. keskustelunaiheita kanavalle kuulijoiden tarinoiden perusteella. Kumikiituri-keikkabussilla kierrettiin kesällä Suomea ja tavattiin yleisöä tapahtumissa.
  -Viha-rakkaus-suhde: kuten elämässä yleensäkin, myös vahvasti persoonavetoisessa ohjelmassa on ihmisiä joita ei voi sietää ja ihmisiä joita rakastaa. Kukaan ei voi kuitenkaan väittää, että ohjelmaa tehtäisiin vasemmalla kädellä tai puolivillaisesti.

Yleisökysymyksiä:

• Onko käynyt niin että kukaan ei soita? Mitä silloin tehdään?
  - Tosi harvoin käy niin ettei kukaan soita esimerkiksi kilpailuun. Joskus menee viime tinkaan, mutta kun yleisö on kuullut yhden puhelun, innostuvat itsekin soittamaan ja osallistumaan.
• Onko kiertue teidän näkövinkkelistänne markkinointia vai sisällöntuotantoa?
  - Hyvin vahvasti molempia! On huono tilanne, jos jäädään vain Pasilaan. Ohjelmaa tehdään kuitenkin kaikille suomalaisille ja yksi Ylen isoista lupauksista on, että tavoitamme entistä paremmin kaikki suomalaiset. Meidän juontajamme ovat monille kuulijoille sellaisia staroja jotka haluaa tavata ja joita haluaa koskettaa. Haluamme liikkua mahdollisimman paljon ja järjestää tilaisuuksia kuten YleXPop, ilmaistapahtuma myös jatkossa verorahoitettuna. Näistä halutaan tietysti ottaa kaikki irti markkinoinnissa ja sisällöntuotannossa. Ankeaksi kävisi olla Pasilan bunkkereissa 365 päivää vuodessa.
• Oletteko harkinneet kansanedustajan uraa?
  - Mietimme asiaa itse asiassa koko matkan tänne!
• Ainolle: Miten sinusta tuli juontaja?
• Tulin radiotyöhön lehtimaailman kautta. Olen opiskellut Tampereen yliopistossa tiedotusoppia, enemmänkin kirjoittavaksi toimittajaksi. Olin uutis- ja aikakauslehdissä töissä, kunnes näin työnhakuilmoituksen YleX:ään. Muillekin vinkiksi: jos on vahvaa näkemystä ja intoa, kannattaa hakeutua vaikkapa harjoitteluun.
  Jyri: Hyviä juontajia on todella vaikea löytää eikä niitä ole koskaan liikaa!
• Kuulostaako oma ääni vielä vuosienkin jälkeen hassulta kun sen kuulee nauhalta?
  - Kyllä! Se asia ei muutu miksikään!
• Ärsyttävää kun juontaja puhuu kappaleen lopun päälle! Muutatteko toimintaanne palautteen perusteella?
  - Tottakai asiakaspalautteeseen kiinnitetään huomiota. On kuitenkin kaksiteräinen miekka, mitä asioita otetaan huomioon ja mitä ei; itsellämme on vahva visio siitä mitä tehdään. Yhdet tykkää, toiset ei.
  Kpleen päälle puhuminen on DJ:n työtä ohjelmavirtaradiossa. Liittyy myös taimaamiseen: uutiset tulossa, ohjelma-aika ylittymässä...
• Kuunteletteko kaupallisia kilpailijoita?
  - Kuunnellaan, tosi paljon, siihen kannustetaan. Löytää ideoita pöllittäväksi ja myös juttuja joita ei todellakaan aiota tehdä meillä.

Ylen ilme ja brändi
brand manager Kirsi Hietanen

Ks. päivitetty tiivistelmä Kirsin esityksestä Lahden Yle-päivän muistiinpanoista.

Yleisökysymyksiä:

• Kuinka kauan ilmemuutoksen tekeminen kesti, viikon, kuukauden, kaksi?
  - Se kesti noin kaksi vuotta. Yksi syy pitkään kestoon on se että tehtiin talon sisäisin resurssein, ylen omalla henkilöstöllä. Ja se haluttiin tehdä omin voimin, koska se tuli edullisemmaksi. Kanavailmeet uusittiin vähän vajaa vuodessa. Kaupallisella puolella on uusittu kuulemma myös 6 viikossa, mutta siinä palaa rahaa!
• Paljonko kului rahaa?
  - Tosi vaikea arvioida kokonaissummaa, koska omaa sisäistä työvoimaa kun käytettiin, kustannukset olivat sama kk-palkka joka henkilöille olisi maksettu muutenkin. Materiaalit (esim. teltat) hankittu ulkopuolelta, tavaraa joka uusittaisiin muutenkin kulumisen vuoksi.
• Miten valvotte brändin toteuttamista, tuleeko sääntöjen vastaisia tapauksia vahingossa esiin?
  Osa selviää vahingossa. Yle-logon luvatonta käyttöä (esim. kaupallisilla sivuilla) esiintyy, tulee vastaan sattumalta. Ei koskaan voida varmistaa että pelisääntöjä noudatetaan.
• Vaihtuuko RSO:n frakkien väri?
  Ei vaihdu!

Yle Kymenlaakso
päällikkö Ann-Mari Sinisalo

• Yle Kymenlaakso on yksi Ylen 20 maakuntaradiosta ja osa Yle Radio Suomea. Ohjelma-aika Radio Suomen taajuudella klo 6.30-17.00.
• Myös osa Kaakkois-Suomen tv-uutisia ja yle.fi:tä.
• 17 työntekijää, suurin osa journalisteja, yksi tekninen, yksi assistentti, kuvaaja ja leikkaaja. Sisältöjä tehdään radioon, televisioon ja nettiin.
• Toimipisteet Kouvolassa ja Kotkassa, jossa lähetysyksikkö.
• Kuuntelijoita puolet Kymenlaakson väestöstä: viikkotavoittavuus 100 000 kuulijaa.
• Osa Ylen uutiskoneistoa. Miten työtä tehdään, esimerkkitapaus parin viikon takaa.
  Tiistaina 27.9. oli juuri päättynyt kolmen tunnin suora vaalikeskustelulähetys, kun kello kahden jälkeen poliisilta tuli tiedote 8-vuotiaan tytön kaappauksesta. Rulla lähti pyörimään: uutistoimittaja lähti selvittämään, mistä on kyse, onko esim. kyse huoltajuuskiistasta. Valtakunnallinen lähetys oli juuri silloin käynnissä (klo 14-15), mutta heti tehtiin uutinen nettiin. Melko pian selvisi, että kyse on aidosta kidnappauksesta. Oma tv-ryhmä (kuvaaja+toimittaja) oli juuri silloin muualla varattuna, joten uutispäällikkö haastatteli poliisia. Kuvausapua saatiin Lappeenrannasta. Juttu tehtiin viiden lähetykseen, tv- ja radiojuttuja alueellisesti ja valtakunnan uutisiin.
  Seuraavana päivänä tehtiin uutinen kodinturvajoukkojen perustamishankkeesta ja käytiin poliisin tiedotustilaisuudessa, jonka radioitiin suorana valtakunnalliseen Ajantasaan. Torstaina uutisoitiin kaappaajan vangitsemisoikeudenkäynnistä televisiossa, radiossa ja netissä.
  Tapausta seurataan ainakin siihen asti, kunnes asia on käräjäoikeudessa.

Yleisökysymyksiä:

• Miten Yle Kymenlaaksoon pääsee kesätöihin?
  - Lähettäkää kesätyöhakemus Ylen nettisivujen kautta. Tästäkin koulusta on ollut harjoittelijoita ja osa päätynyt vakituiseksikin. Uutis- ja ajankohtaistyötä on tarjolla, ei kuunnelmia tai dokumentteja.
  

Graafikkona Ylessä
graafinen suunnittelija Kirsi Kukkurainen

Ks. päivitetty tiivistelmä Kirsin esityksestä Lahden Yle-päivän muistiinpanoista.

Yleisökysymyksiä:

• Paljonko Ylellä on graafikkoja?
  -Parikymmentä, uutisgraafikoita lisäksi kolmisenkymmentä. Taustoiltaan hyvin monenlaisia, on graafikon koulutuksella, leikkaajakoulutustaustalla, 3D:hen erikoistuneita, digitaalisen jälkikäsittelijän koulutuksen saaneita...
• Kuinka paljon koulutatte itse?
  - Työnkuva on sen tyyppinen, että on pakko koko ajan kouluttutua ja kehittyä. Nykyisin aika paljon itsenäistäkin kouluttautumista. Visuaalinen ajassa pysyminen on tärkeää.
• Mihin suuntaan graafisen suunnittelijan työ on menossa?
  - Työkenttä laajenee koko ajan: graafikko nimikkeenä on jopa harhaanjohtava, teemme monenlaista työtä. Jälkikäsittelyä, efektointia, tunnareiden rakentamista, leikkausta... Grafiikan rooli on muuttumassa, se on tulossa elimelliseksi osaksi tarinankerrontaa. Vaaditaan kykyä dramatisoida tarinankerrontaa. AD-osaamista pitää olla: visuaalinen kokonaisvastuu.

Mediapolis ja muuttuva media-ala
Yle Designin päällikkö Ilkka Rahkonen

Katso Ilkan esityksen päivitetty tiivistelmä Lahden Yle-päivän muistiinpanoista.

Yleisökysymyksiä:

• Miljoonatason tanssiformaatti juuri hankittu Yleen, miltä tuntuu tuottaa uusia suomalaisia formaatteja?
  - Elämme sekä-että -maailmassa: hankitaan valmiita ja kehitetään uusia. Viihdeohjelmissa kyseinen satsaus on jättimäinen mutta koko budjetissahan se ei näyttele isoa osaa. Nämä ovat asioita, jotka pitääa arvottaa ja jokainen voi tykönään miettiä onko hyvä vai huono juttu. Ylen on tärkeää tavoittaa erilaisia yleisöjä, kaikki suomalaiset. On ihmisryhmiä joilla on enemmän erottavia kuin yhdistäviä tekijöitä: yksi tykkää ja toinen ei siedä, eivätkä ymmärrä toistensa kantoja.
• Mihin haetaan kumppaneita?
  - Etsimme esimerkiksi kokonaisia ohjelmapaketteja, "avaimet käteen". Tehdään itse se, missä ollaan parhaita, esimerkiksi suuret kansainväliset urheilutapahtumat. Toisaalta on lajityyppejä, joissa meidän ei kannata kasvattaa omaa osaamistamme vaan hankkia sitä ulkopuolelta. Emme ole lopettamassa/ulkoistamassa mitään, mutta kun laajennamme valikoimaa haemme avuksi kumppaneita. Ylessä on kolmisen tuhatta työntekijää ja määrää ei olla kasvattamassa.
• Minkä tahon kanssa eniten tekemistä kansainvälisesti?
  - Pohjoismaista yhteistyötä tehdään aktiivisesti, yhteistuotantoja, formaattien jakoja. Lisäksi paljon EBU-tason yhteistyötä. Urheilu on meidän kansainvälisintä toimintaamme.

Case Olympialaiset: Mitä Yle teki Lontoossa?
urheiluoikeuksien ja tapahtumaurheilun päällikkö Robert Portman

• Roope vastaa mm. tapahtumaurheilun oikeusneuvotteluista Yle Urheilussa. Yle Urheilun tuotteita ovat mm. Urheiluruutu, Kiekkokierros radiossa sekä tapahtumaurheilu.
• Tällä hetkellä suunnitellaan Sotshin talviolympialaisia (2014).
• Olympialaiset ovat olleet Ylellä aina. Noin vuosi sitten pystyimme kertomaan että vuosien 2014 ja 2016 kisatkin välittää Yle.
• Ylen suurin yksittäinen projekti 2012.
• Projektissa mukana 2 tiimiä: kotimaan lähetykset (tv, radio, netti) 100 henkeä Lontoossa + 30 henkeä Pasilassa. Stadionin kv-tuotannossa 100 yleläistä. 
• Ylellä on maailman parhaat ohjaajat ja kameramiehet, jotka huolehtivat mm. Lontoosta kansainvälisen kuvan maailmalle.
• Olympialaiset välitettiin Ylellä laajemmin kuin koskaan.
• Tv-tunteja 17 päivän aikana oli 420 (+ 200 HD-kanavalla), radiossa 260, lisäksi striimit EBU-portaalin kautta.
• Ylellä oli tuotantotilat International Broadcast Centerissä, jossa on myös maailman suurin tv-keskus.
• Lontoon kisoissa oli 10 500 urheilijaa ja yli 20 000 median edustajaa.
• Ylen studiossa Cook's Roadilla (jonka lavastus piti muuten hyväksyttää KOK:lla) oli tavoitteena rennompi, nuorekkaampi ja keskustelevampi ote. Juontajat suoriutuivat hyvin - tosin saatiin palautetta liian rennosta meiningistä! Somea pyrittiin integroimaan lähetyksiin.
• Suomalaisten kiinnostus suurempaa kuin edellisissä kisoissa (Peking  v. 2010). Katsojahuippu Yle TV2:ssa miesten keihäänheiton aikaan 11.9. klo 22: 2 miljoonaa katsojaa. Boltia 100 m:llä vähän ennen puoltayötä katsoi 1,3 miljoonaa suomalaista. Päivälähetyksillä oli katsojia todella hyvin, 150 000 - 400 000, iltalähetyksillä yli 500 000.
• Striimit olivat Ylen suosituin sivu: yli 1 milj. avausta.
• Kehitettävää:
  - striimit: esim. Norjan NRK:lla oli Lontoosta 9 striimiä HD:nä, mahdollisuudella kelata taaksepäin 12 tuntia...
  - kommunikointi selvemmin yleisölle: miksi siirretään lähetyksiä, miksi näytetään tätä eikä tuota lajia... Jos ei päästä itse kuvaamaan, ollaan muiden valitsemien lajien varassa. Aina välillä valitaan juuri meidän suomalaisten kannalta väärä laji.

Yleisökysymyksiä:

• Yleltä oli Lontoossa 200 henkeä, paljonko esim. Saksasta oli tv- ja radioväkeä paikalla?
  - 650 henkeä. Amerikkalaisilla 3000 henkeä.
• Huolehtiiko Yle myös Sotshissa jonkin lajin kv-signaalista?
  - Kyllä, maastohiihdon.
• Meneekö aikataulu aina niin että edelliset kisat, Lontoo, alta pois ja sitten seuraava eli Sothsi?
  - Itse asiassa Sotshin suunnittelu alko jo ennen Lontoon kisoja. Aina kaksi vuotta ennen kisoja on ensimmäinen kokous kisapaikalla. Laitetaan alulle tuotantostrategiaa, selvitellään hintoja, kartoitetaan paikalliset haasteet (kieli, telecom-yhteydet...). Ruotsissa SVT menetti olympialaisten oikeudet kaupallisille, samoin kävi Norjassa. Haasteenamme on seuraavissa kisoissa pohjoismainen yhteistyö kaupallisten yhtiöiden kanssa.
• Mikä on tv-lähetyksen tuntihinta olympialaisissa?
  - Mitä siihen lasketaan mukaan, oikeusmaksut myös, kaikki? Koko projektin kustannus oli 10-15 miljoonaa euroa, sen tarkemmin en saa sanoa. Siitä voi laskea tuntihintaa ja kustannusta per suomalaisnuppi.
• Mitä pidit BBC:n sarjasta Olympiaseikkailu 2012?
  - Se oli hyvä! Näin sen onneksi paikan päällä. Muutenkin BBC:n kisat olivat huikeat, se mm. tarjosi parhaimmillaan 18 lajifeediä striimissään.