Vuosikertomukset

Yleisökertomus 2012

Yleisökertomus perustuu Ylessä vuosittain tehtäviin tutkimuksiin, jotka käsittelevät koko Ylen ja sen ohjelma-alueiden käyttäjiä, television ja radion yleisöjä Suomessa sekä internetin palvelujen käyttäjiä.

Keskeisiä kysymyksiä ovat:

  • miten kattavasti eri yleisöryhmät tavoitetaan Ylen sisältötarjonnalla ja medioilla,
  • kuinka tyytyväisiä suomalaiset ovat Yleen ja sen ohjelmistoihin,
  • miten Ylen ohjelmistoja arvostetaan,
  • miten suomalaiset kokevat Ylen julkisen palvelun tehtävän ja
  • miten suomalaiset kokevat saavansa vastinetta maksamalleen tv-maksulle.

Yleisösuhteen tutkiminen on olennainen osa parempaa Ylen asiakaspalvelua. On tärkeää kertoa tutkimustuloksista jo Yleisradiolain vuoksi. Laki edellyttää, että ohjelmistot erityis- ja oheispalveluineen tarjotaan yhtäläisesti kaikille suomalaisille, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.

Yleisökertomuksessa raportoidaan myös Ylen saamasta suorasta yleisöpalautteesta, jota Yleen lähetetään sähköpostitse tai puhelimitse. Näiden lisäksi suomalaisten on ollut mahdollista osallistua Unelmien Yle -kansalaiskeskusteluun, jonka tuloksia raportoidaan tässä kertomuksessa.

Ylen yleisöt 2012 lyhyesti

  • Yle tavoittaa julkaisuillaan 99 % suomalaisista eli käytännössä kaikki.
  • Ylen sisältäjä ja palveluja seuranneista 98 % on vähintään melko tyytyväisiä ainakin johonkin tai joihinkin niistä.
  • suomalaisista 73 % kokee saavansa Ylen sisällöistä ja palveluista vähintään melko hyvin vastineet tv-maksulle.

Yle on tärkeä suomalaisessa yhteiskunnassa
Yleisradion olemassaolon tärkeys suomalaisessa yhteiskunnassa koetaan henkilökohtaista merkityksellisyyttä selvästi suuremmaksi. 28 % väestöstä pitää Yleisradiota omassa mediankäytössä erittäin merkityksellisenä (arvosana 9 tai 10 asteikolla 1-10). Yleisradion olemassaoloa yhteiskunnassa erittäin tärkeänä (arvosanalla 9 tai 10) pitää 64 % väestöstä.

Ikäryhmittäiset erot käsityksissä ovat suuret, mutta ne ovat selvästi suuremmat omassa mediankäytössä kuin yhteiskunnallisen tärkeyden tasolla. Suomalaiset ovat siis iästä riippumatta varsin yhtä mieltä Yleisradion olemassaolon tärkeydestä. Sen sijaan merkityksellisyys omassa mediankäytössä koetaan suoraan suhteessa mediankäytön todellisuuteen, jossa Yle tavoittaa nuoremmat ikäryhmät huomattavasti vanhempia heikommin.

Yle haluaa palvella koko Suomen kansaa
Vuonna 2011 Ylessä asetettiin tavoitteiksi, että vuonna 2013 kaikella Ylen tarjonnalla tv:stä, radiosta tai internetistä

  • tavoitetaan vuositasolla kaikki suomalaiset (100 %),
  • päivätasolla 80 % suomalaisista ja
  • että 90 % suomalaisista pitää jotakin Ylen ohjelmaa tai palvelua kiinnostavana.

Samalla aloitettiin kehitystyö erityisesti nuorten, siihen asti heikoimmin tavoitetun yleisöryhmän entistä paremmaksi tavoittamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen aloitettiin vuonna 2012, jona aikana tulokset paranivatkin lukuun ottamatta sisältöjen ja palvelujen kiinnostavuutta. Yksittäisistä medioista Yle tavoittaa suomalaiset parhaiten televisiolla, toiseksi parhaiten radiolla ja kolmanneksi Ylen verkkopalveluilla.

Suurin osa Ylen yleisöistä on siis tv-katsojia. Ylen tv-kanavat tavoittavatkin päivittäin 59 % yli 4-vuotiaista suomalaisista, kuten oli myös v. 2011. Yle TV1 on säilyttänyt selvän markkinajohtajuutensa 24,3 %:n katseluosuudella. Samaan aikaan kuitenkin neljän suurimman tv-kanavan yhteinen markkinaosuus Suomessa on heikentynyt merkittävästi: v. 2012 se oli yhteensä 67 % (v. 2011 71 %). Osuus on edelleen suuri, mutta siirtymä teemakanavien hyväksi on selvästi vahvistunut. Radiossa Ylen markkinaosuus on säilynyt 53 %:ssa.

Suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä Yle-veroon
Vuonna 2012 suomalaiset tunsivat saaneensa vastinetta tv-maksulle entistä paremmin (73 %, v. 2011 66 %). Maksajien määrä on kuitenkin vähentynyt vuodesta 2004 lähtien ja vuonna 2012 maksajia oli edelleen talouksien määrän kasvusta huolimatta 30 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yleisradion uusi rahoitusmalli, kaikkia talouksia koskeva Yle-vero otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Syksyllä 2012 uuden rahoitustavan tunsi 71 % suomalaisista. 12 % ei tiennyt uudesta maksutavasta ja 15 % oletti tv-maksun edelleen jatkuvan.

Kun kysyttiin tyytyväisyyttä uuteen maksuun, 71 % maksun ennalta tunteneista on vähintään tyytyväisiä eduskunnan rahoitusratkaisuun. Melko tai erittäin tyytymättömiä on väestöstä neljännes (25 %). 30-59-vuotiaat ovat yhtä tyytyväisiä kuin väestö keskimäärin. Sen sijaan alle 30-vuotiaat ovat selvästi muita tyytymättömämpiä. Yli 60-vuotiaat ovat taas selvästi muita tyytyväisempiä. Tyytyväisyys on yhteydessä maksettavaksi tulevaan summaan: tv-maksun maksajia oli selvästi vähemmän nuorimmissa ikäryhmissä, jotka nyt tulevat maksun piiriin, mikäli verotettavat tulot ylittävät vähimmäistason. Vanhimmissa ikäluokissa taas on ollut eniten maksajia, ja heistä yksin asuvilla ja pienituloisimmilla maksu pienenee tai poistuu kokonaan veron myötä.

Tulokset perustuvat sekä Ylen tutkimuksiin että mediankäytön mittareiden osalta Finnpanel Oy:n TV-mittaritutkimukseen ja Kansalliseen Radiotutkimukseen (KRT).

Lue lisää yleisötutkimuksesta: Yleisökertomus 2012