Toimintaympäristön muutoksia
Yleinen taloudellinen epävarmuus vuonna 2011 vaikutti mediataloudessa keskeiseen mainontaan. Vaikka mediamainontaan käytettiin panoksia lähes 4 % enemmän kuin edellisvuonna (vuonna 2010 kasvu oli lähes 5 %), kuukausittainen kasvu hiipui vuoden loppupuolella. Lehdistössä mainonta oli kuitenkin lähes yleistä kasvua vastaava (3,5 %). Televisiomainonta kasvoi keskimääräistä enemmän (6,5 %) kuten myös verkkomainonta (8 %). Verkkomainonta on nyt kolmanneksi suurin mainonnan laji 16 %:n osuudellaan (lehdistön osuus 56, 6 %, television osuus 20 %).
Yleisradion rahoitusjärjestelyjä koskevassa asiassa saavutettiin hallitusohjelman mukaisesti tulos vuoden loppuun mennessä. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru sopivat 16.12.2011 Yleisradion julkisen palvelun rahoituksesta ja sisällöstä sekä Ylen ohjauksesta ja valvonnasta. Yleisradion julkinen palvelu hoidetaan budjettirahoituksella vuoden 2013 alusta ja se katetaan uudella Yle-verolla, jonka suuruus määräytyy ansiotulojen ja pääomatulojen mukaan. Yrityksiä varten luodaan kaksiportainen järjestelmä. Ylen julkisen palvelun rahoitustaso vuonna 2013 on noin 500 miljoonaa euroa veroineen. Tasoa tarkistetaan vuosittain indeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.
Ylen ohjausta ja valvontaa täydennetään merkittävien uusien palvelujen ennakkoarviointia koskevalla sääntelyllä. Hallintoneuvoston käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta vastaa ennakkoarvioinnin osalta liikenne- ja viestintävaliokunnan yhteydessä toimiva virkamies. Lisäksi eduskunnan mahdollisuuksia saada tietoa julkisen palvelun toteutumisesta sekä sen ohjauksesta ja valvonnasta lisätään. Myös Ylen julkisen palvelun tehtävänantoa päivitetään. Yle-uudistuksesta tehtiin sovitun pohjalta valtioneuvoston periaatepäätös. Asiaan liittyvät lainsäädäntömuutokset toteutetaan keväällä 2012.
Toimintakauden aikana Yleisradioon toimintaan merkittävästi vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita hyväksyttiin yksi, 1.1.2012 voimaan astunut kuvaohjelmalainsäädäntö. Tämä säädäntö uudistuu vastaamaan muuttunutta mediaympäristöä. Nykymuotoisesta kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta, joka ei ole koskenut tv-lähetyksiä, luovutaan. Ikärajajärjestelmä säilyy ja laajenee kattavammin tv-ohjelmiin. Ohjelmien ikärajojen luokittelu siirretään pääosin kuvaohjelma-alalla työskentelevien henkilöjen tehtäväksi.
Kaikki Suomessa tarjottavat kuvaohjelmat ml. tv-ohjelmat luokitellaan yhdenmukaisin perustein. Lähtökohtaisesti kaikki ohjelmat on luokiteltava tarjottaviksi kaikenikäisille tai niille tulee luokitella 7, 12, 16 tai 18 vuoden ikäraja tai antaa suoraan 18 vuoden ikäraja. Luokiteltuihin ohjelmiin lisätään sisältöä kuvaava symboli. Valtion elokuvatarkastamo muuttuu toimintaa ohjaavaksi ja valvovaksi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukseksi (MEK). Tv-yhtiöt neuvottelivat vuoden aikana keskenään ja MEKin kanssa käytännössä noudatettavista menettelytavoista.
Valtioneuvosto myönsi helmikuussa 2011 uusia toimilupia radiotoimintaan: kymmenen valtakunnallista, kaksi suurimpien kaupunkien sekä 54 alueellista ja paikallista toimilupaa. Luvat ovat voimassa vuoden 2012 alusta vuoden 2019 loppuun. Valtakunnallisia tv-verkkolupia oli toimintakauden päättyessä yhteensä yhdeksän kolmella toimijalla. Merkittävä muutos oli, että DVH-mobiili-tv-lähetyksiin tarkoitettu D-verkkolupa muutettiin käyttämään DVB-T2-standardia, joka mahdollistaa niin HD-lähetykset kuin mobiilin vastaanoton tällä teknologialla.
Yleisradio aloitti keväällä 2011 ennakkoarviointimenettelyn jälkeen HD-lähetykset iltaisin yhdellä koostekanavalla ns. palveluoperaattorimallilla. Palveluoperaattoreina olivat TV Viihde ja DNA. Yleisurheilun MM-kisaohjelmaa lähetettiin kanavalla pidennetyllä lähetysajalla.
Yle FST5 ja SVT World jakoivat kanavapaikat 1.9.alkaen. Yle FST5:n ohjelmat näkyvät aamuisin ja iltaisin parhaaseen katseluaikaan suomeksi tekstitettynä. Muuna aikana on SVT Worldin lähetyksiä.
Tv-talouksia oli vuoden 2011 lopussa 2,2 miljoonaa. Määrä on 88 % kaikista kotitalouksista, joita Suomessa on kaikkiaan yli 2,5 miljoonaa (Tilastokeskuksen Laitetiedustelut 11/2011). Televisiottomia on edelleen muita enemmän alle 35-vuotiaiden ikäryhmissä ja yksinasuvien talouksissa.
Suomalaisten kotitalouksien yleisimmät viihde-elektroniikan laitteet ovat edelleen matkapuhelin, televisio ja tietokone, jotka ovat käytössä lähes kaikissa kotitalouksissa. Laajakaista on käytössä myös jo 79 %:ssa talouksista, liikkuva laajakaista 42 %:ssa. Taulu-tv on 64 %:ssa, tallentava digisovitin tai DVD-laite 46 %:ssa ja täysteräväpiirto-tv 29 %:ssa talouksista. Älypyhelin on 38 %:lla talouksista, lankapuhelin enää 18 %:ssa (Tilastokeskuksen Laitetiedustelut 11/ 2011).