Luottamus Yleen

Tällä sivulla käsitellään luottamusta Yleisradioon instituutiona, Ylen roolia kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistajana, merkityksellisyyttä ja brändimielikuvia sekä uutisorganisaatioiden luotettavuutta.

Luottamus Yleisradioon instituutiona

Vuonna 2011 julkinen keskustelu Yleisradion asemasta ja julkisen palvelun merkityksestä jatkui yhtiön rahoituskeskustelussa, josta vuoden lopulla saatiin aikaan sopimus eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja ministerin kesken. Yleisradion saadessa näin omistajaltaan (eduskunta) vahvan viestin olemassaolonsa oikeutuksesta, on entistä tärkeämpää, että suomalaiset kokevat Yleisradion omakseen ja että Yleisradiolla on luottamukselliset suhteet suomalaisiin.

Tässä tarkastellaan luottamusta useasta eri Yleisradion roolista: yhteiskunnallisena toimijana, mediayrityksenä ja sisällöntuottajana. Yhteiskunnallisena toimijana eritellään luottamusta Yleisradioon instituutiona. Mediayrityksenä selvitetään Ylen brändimielikuvan luotettavuutta, ja sisällöntuottajan roolista tarkastellaan uutistoiminnan luotettavuutta.

Kolme neljäsosaa suomalaisista luottaa Yleisradioon instituutiona vähintään melko paljon, 5 %:n luottaessa vain vähän tai ei lainkaan. Naisten ja miesten kesken ei luottamuksessa juuri ole eroa, toisin kuin ikäryhmien kesken. Kun yli 45-vuotiaista 79 % luottaa Yleisradioon vähintään melko paljon, alle 45-vuotiaista luottaa 67 %.  Nuorimpien luottamus Yleisradioon on muita vähäisempää kuten myös tarjonnan koettu kiinnostavuus. Vuonna 2011 Yleisradiossa onkin suunnattu voimavaroja nuorten entistä parempaan palveluun ja tavoittamiseen.

Yleisesti Yleisradiota kohtaan v. 2011 tunnettu luottamus on vahvaa myös suhteessa muihin suomalaisiin instituutioihin.  Yleisradio asettuu 10 luotettavimman joukkoon, kun mittauksen kohteena ovat 22 julkisen sektorin laitosta, poliittisen järjestelmän instituutiota ja muuta yhteiskunnallisesti merkittävää tahoa. Merkillepantavaa on myös, että Yleisradioon luotetaan selvästi enemmän kuin mediaan ja joukkoviestimiin yleensä. Yleisradion tulos on säilynyt ennallaan vuodesta 2009: Yle on seitsemännellä sijalla.

Yleensä käsitykset yhteiskunnan instituutioista ovatkin varsin vakaita. Vuodesta 2009 luottamus Finnairiin on kuitenkin hieman laskenut. Luottamus poliitikkoihin yleensä on hieman kasvanut hallitukseen, eduskuntaan ja poliittisiin puolueisiin kohdistuneen luottamuksen kasvun myötä. Näihin lienee vaikuttanut kevään 2011 eduskuntavaalit, jotka muuttivat puolueiden keskinäisiä asemia. Finnairin osalta muutos aiheutunee lentoliikenteen kasvaneesta kilpailutilanteesta.

Yleisradio kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistajana

Yleisradion tehtävät on asetettu laissa. Sen mukaan yhtiön tehtävänä on luoda täyden palvelun tv- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Ylen tehtävänä on myös tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Ylen tulee myös tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä. Lisäksi Yleisradion tehtävänä on ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuuksia oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia.

Yleisradion v. 2011 strategian missio ja visio lähtevät Yleisradiolle laissa annetuista tehtävistä. Yleisradion arvot – suomalaisuus, luotettavuus, riippumattomuus, monipuolisuus ja ihmisen arvostaminen – luovat perustan Yleisradion tarjoamien sisältöjen (ohjelmien ja palvelujen) erottuvuudelle. Yleisradion tavoitteena on olla johtava tuottaja asia- ja kulttuurisisällöissä, suomalaisessa musiikissa, lasten palveluissa, draamassa, uutisissa sekä ajankohtais- ja aluepalveluissa. Yleisradio haluaa erottua muista toimijoista viihteessä ja populaarikulttuurissa sekä olla vaikuttava sisällöntuottaja suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa ja kulttuurin tarjoajana. Yleisradio palvelee sekä perinteisiä että uusia, yhteisöllisen median käyttötapoja ja yhdistää ne ainutlaatuiseksi suomalaiseksi kokonaisuudeksi.

Aikaisempien vuosien yleisökyselyissä Yleisradio on saanut varsin korkean arvosanan tehtäviensä tärkeydessä ja niissä onnistumisessa. Viime vuosina käyty keskustelu lehtien ja internetin keskustelupalstoilla osoittaa, ettei suomalaisilla ole täysin selvää käsitystä julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta ja Ylen tehtävästä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vuonna 2011 Yleisradion onnistumista sille annetussa tehtävissä on lähestytty erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistumisen näkökulmista. Mediana Yleisradiolla on ainutlaatuinen tehtävä ja merkitys kotimaisen kulttuurin ja demokratian edistäjänä.

Yleisradio saa kyselyssä erittäin hyvät tulokset, ja käsityksissä Yleisradion ohjelma- ja palvelutarjonnasta on vain vähäisiä muutoksia aiempiin vuosiin. Yleisradio on onnistunut parhaiten uutis-, asia- ja ajankohtaistarjonnan luotettavuudessa (4,9 6:sta). Myös hyödyllisten tietojen, ajan tasalla pysymisen ja lapsille turvallisten ohjelmien ja palvelujen tekijänä on onnistuttu erittäin hyvin.

Erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja demokratian vahvistumisessa Yle saa parhaat arvosanat tärkeiden ja vaikeiden asioiden esille nostamisesta sekä kriittisestä näkökulmasta. Suomalaisen kulttuurin vahvistamisen näkökulmasta lastenohjelmat saavat parhaat arviot. Myös ohjelmistojen ja palvelujen kotimaisuus on arvostettua.  Ruotsinkielisiltä asiaa kysyttäessä myös he antavat Yleisradiolle korkeimman arvosanan uutisten luotettavuudessa. Vuodesta 2010 erityisesti suomenruotsalaisen kulttuurin rikastaminen on ruotsinkielisten mielestä selvästi heikentynyt. Suurin tähän vaikuttava muutos ohjelmatarjonnassa oli SVT:n tarjonnan sisällyttäminen Yle FST5-kanavalle.

Muita hieman heikomman arvosanan saa väite ”saa vaikuttamaan asioihin”. Suomalaiset vierastavat jonkin verran ajatusta, että heihin vaikutettaisiin ulkoapäin. He haluavat tehdä ratkaisunsa itse. On siis eri asia jakaa luotettavaa tietoa kuin pyrkiä vaikuttamaan johonkin sen avulla.

Yleisradion merkityksellisyys ja Yle-mielikuvat

Kysyttäessä Yleisradion merkityksellisyyttä suomalaisille (kaikki yli 15-vuotiaat) voidaan todeta, että Ylen merkitys yhteiskunnassa koetaan henkilökohtaista merkityksellisyyttä selvästi suuremmaksi. Kun omassa mediankäytössä neljännekselle (25 %) väestöstä Yleisradio on erittäin merkityksellinen, on Yleisradio yhteiskunnallisesti erittäin merkityksellinen lähes puolelle väestöstä (47 %). Erittäin ja melko merkityksellinen omassa mediankäytössä Yleisradio on 70 %:lle väestöstä, yhteiskunnallisesti jopa 86 %:lle väestöstä.

Ikäryhmittäiset erot käsityksissä ovat selvät. Alle 45-vuotiaista 59 % pitää Yleisradiota omassa mediankäytössään vähintään melko merkityksellisenä, kun yli 45-vuotiailla lukema on 80 %. Nuoremmista 12 % ei pidä Yleisradiota itselleen lainkaan merkityksellisenä omassa mediankäytössään. Oman mediankäytön erot ikäryhmittäin koetussa Yleisradion merkityksellisyydessä vastaavat hyvin mediankäytön mittauksessa esille tulevia eroavuuksia, kun nuoremmat yleisöt tavoitetaan Ylen medioilla selvästi vanhempaa väestöä heikommin.

Alle 45-vuotiaista 80 % pitää Yleisradiota suomalaisessa yhteiskunnassa vähintään melko merkityksellisenä, yli 45-vuotiaista 91 %. Nuoremmista 4 % ei pidä Yleisradiota lainkaan merkityksellisenä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Yleisradiosta suomalaisilla on muitakin käsityksiä. Tutkittaessa Ylen arvoja ja brändimielikuvia tulokset osoittavat, että yhtiömielikuvissa toteutuu parhaiten suomalaisuus, jonka 78 % suomalaisista katsoo sopivan Yleen. Luotettavuus sopii Yleen 69 %:n mielestä ja ihmisen arvostaminen 64 %:n mielestä. Monipuolisuus sopii Yleen 50 %:n ja riippumattomuus 45 %:n mielestä.

Muissa Ylen tavoitteisiin liittyvissä mittareissa on parhaiten onnistuttu ammattitaitoisuudessa (70 %), kiinnostavuudessa (52 %) ja avoimuudessa (44 %). Heikoimmin toteutuu rohkeus (21 %); suomalaiset eivät tosin odotakaan medialta kovin suurta rohkeutta. Tulokset ovat varsin pysyviä luonteeltaan, vuositason muutokset ovat vähäisiä.

Kun tuloksia suhteutetaan laajemmin suomalaisten medialle kohdistamiin odotuksiin, mielikuva Ylestä on suomalaisempi kuin ihmisten odotukset medialle yleensä. Suurin osa Yle-mielikuvista vastaa täysin odotuksia medialle, jolloin voidaan sanoa, että Ylen laatutaso luo Suomessa yleisempää mediasisältöjen laatustandardia. Yle kuitenkin alittaa odotukset avoimuudessa ja asiakkaan kuuntelussa, vaikka saakin niissä muita medioita korkeammat lukemat. Nuorimpien ja vanhempien väestöryhmien välillä suurin ero on nuorten käsitys Ylestä vähemmän kiinnostavana ja monipuolisena kuin vanhemmilla ikäryhmillä.

Uutisorganisaatioiden luotettavuus

Yleisradio on luotettavin uutisorganisaatio, jota 87 % väestöstä pitää erittäin tai melko luotettavana. Vertailtaessa uutisorganisaatioiden luotettavuutta on Ylen etumatka kasvanut edellisvuodesta, kun sekä STT:n että MTV3:n luotettavuudet ovat heikentyneet. STT:tä pitää luotettavana 78 % väestöstä ja MTV3:a 71 %. Vähiten luotettaviksi koetaan iltapäivälehdet.

Yleisradion uutisista on erikseen kysytty alueellisten uutisten luotettavuudesta, joka on tulosten mukaan hieman koko uutisten luotettavuutta heikompi (81 % pitää erittäin tai melko luotettavana), mutta kuitenkin muita uutisorganisaatioita selvästi vahvempi.

Yhteenveto

Edellä on eritelty Yleisradion luotettavuutta eri näkökulmista. Yhteenvetona voidaan todeta, että on tärkeää, että juuri Yleisradion sisällön kärkituotteen, uutisten luotettavuus on kaikkein suurinta (87 %).  Luottamus Yleisradioon instituutiona ja luotettavuus Yleen brändimielikuvana ovat tätä hieman alempana (69–74 %), mutta kuitenkin korkealla tasolla. Yleisradioon instituutiona ja Ylen brändimielikuvaan liittyvät tulokset sisältävät paljon muutakin kuin ohjelmasisältöjä: esimerkiksi käsityksiä Yle-yhtiön suhteista politiikkaan ja suomalaisiin sekä käsityksiä yhtiön taloudenpidosta ja hallinnoinnista.