Ylen ympäristöohjelma tuottaa selvää säästöä
Pasilan Yle-keskus sai oikeuden käyttää Maailman luonnon säätiö WWF:n Green Office -merkkiä viime syksynä. Kierrätyksen tehostaminen on johtanut sekajätteen määrän selkeään vähenemiseen. Käyttöoikeus on osoitus Ylessä tehdystä ympäristötyöstä.
Ylen suurin päästölähde on edelleen energiankulutus, joka tuottaa laskennassa mukana olevista hiilidioksidipäästöistä noin 80 prosenttia. Liikenteen osuus Ylen päästöistä on 17 prosenttia. Loput kolme prosenttia tulevat jätteistä ja paperinkulutuksesta.
Sekajätteen määrässä suuri pudotus
”Eniten olemme menneet eteenpäin jätteiden, liikenteen ja paperinkulutuksen saralla”, kertoo ympäristökoordinaattori Kirsi Brück. ”Energiankulutuksen osalta tilanne on hankalampi, koska sähköisen median talossa energiaa kuluu väistämättä paljon.”
Kokonaisuutena Yle onnistui vähentämään päästöjään vuonna 2009 liki viidellä prosentilla, ja kokonaisenergiankulutus painui alle vuoden 2007 tason. Sekajätteen määrä väheni yli 20 prosentilla.
”Olemme panostaneet jätehuollossa erityisesti lajitteluun ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Kierrätysmahdollisuudet ovat nyt paremmat kuin koskaan aiemmin”, Kirsi sanoo.
Päästövähennyksistä on syntynyt myös rahallista säästöä. Pasilassa vuoden 2009 sähkölasku oli liki 50 000 euroa edellisvuotta pienempi. Autojen käytön vähentäminen poiki puolestaan 150 000 euron säästöt. Kahden vuoden aikana vähentynyt paperinkulutus merkitsi 100 000 euron vapautumista muuhun käyttöön.
Mutkikas mittaus
Ylen kokonaispäästöt mitataan WWF:n ilmastolaskurilla. Se perustuu VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja YTV:n kehittämiin mittausmenetelmiin.
Ympäristötyön konkreettisia tuloksia ei ole helppoa mitata, sillä päästöt eivät aina ole yksiselitteisiä. Muuttujia on paljon, ja Kirsi Brück sanookin, että absoluuttisten lukujen sijaan kannattaa tarkastella sitä, miten eri tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen.
”Täysin tarkkoja lukuja saadaan lähinnä energiankulutuksesta, koska laskutus perustuu toteutuneeseen kulutukseen. Mutta jo liikennepäästöjen laskenta on hyvin mutkikasta, koska päästöihin vaikuttaa niin moni asia, kuten liikkumismuoto ja jopa auton vuosimalli”, hän summaa.
Vähintään yhtä vaikeaa on mitata erilaisten investointien ympäristövaikutuksia. Näin siitä huolimatta, että monilla Ylen käyttämillä alihankkijoilla on käytössä omat ympäristöjärjestelmät. Etenkin ulkomailla valmistettujen tuotteiden ympäristörasitusta on usein mahdoton mitata.
Hybridiautot auttavat vähentämään liikenteestä syntyviä päästöjä. Myös palveluissa täytyy kiinnittää huomiota moneen seikkaan, koska ympäristövaikutus muodostuu monen tekijän summana.
Konkreettisena esimerkkinä Kirsi mainitsee jätehuollon kilpailutuksen Tohlopissa viime vuonna. ”Siinä yrityksiltä pyydettiin myös ympäristöarviota toiminnasta, ja sitä arvioitiin yhtenä kriteerinä valinnassa.
”Myös rakentamisessa ja remonteissa lähtökohtana on, että suosimme mahdollisuuksien mukaan energiatehokkaita ratkaisuja. Rakennusten energiankulutuksessa voi säästää tai hävitä huimasti.”
Kovat tavoitteet vuodelle 2010
WWF edellyttää Green Office -merkin käyttäjiltä jatkuvaa kehitystyötä. Yritykset saavat määritellä tavoitteensa kuitenkin itse. Vuonna 2010 Ylen hiilidioksidipäästöjen pitäisi vähentyä 5 prosentilla. Sähkönkulutuksen kasvu pyritään pitämään kurissa ja lämmityskuluista tinkimään 5 prosenttia. Kotimaan lennoista yritetään karsia peräti kolmannes.
”Lentoliikenteen osalta tavoite on todella kova, mutta kyllä rima kannattaa asettaa korkealle. Etäneuvottelujen lisääminen on yksi tehokas tapa lentojen vähentämiseen”, Kirsi Brück sanoo.
Toistaiseksi Green Office –tarkastus on tehty vain Pasilan Yle-keskuksessa, mutta koko Ylellä on jo oikeus käyttää merkkiä ympäristötyöhön liittyvässä viestinnässään. Tänä vuonna Green Office laajenee myös Tohloppin, Vaasaan ja Turkuun. Tavoite on, että kaikki Ylen aluetoimitukset ovat järjestelmän piirissä 2011 loppuun mennessä.
Teksti: Jani Närhi/Yle
Kuvat: Jani Närhi/Yle, Jouni Koutonen/Yle
