Ti, 12.10.2010, klo 09:29

Ylen aluetoimintaan esitetyt uudistukset herättivät vilkasta keskustelua

Maakuntaradioiden toiminnan kehittämiseen haetaan ratkaisuja yhdessä henkilöstön kanssa.

Ylen aluetoimituksissa on jo pitkään oltu huolissaan siitä, että työtä tehdään jaksamisen äärirajoilla. Tässä kuussa toimituksille esiteltiin luonnos siitä, miten alueellista uutistoimintaa voitaisiin järjestellä niin, että kiire säästöpaineiden varjossa helpottaisi.

Luonnoksen mukaan kaikki aluetoimitukset olisivat tehneet edelleen uutisia, mutta radion uutislähetysten kokoaminen olisi keskitetty samoille paikkakunnille, joilla alueelliset tv-lähetyksetkin kootaan.

”Halusimme tuoda avoimeen keskusteluun mallin, jolla henkilökunnan kohtuuttomaksi kokemaa kiirettä olisi voitu hellittää ja samalla panostaa journalismin laatuun”, sanoo Ylen uutistoiminnasta vastaava johtaja Atte Jääskeläinen.

Kukin aluetoimitus tekee joka päivä uutislähetyksiä radioon, toimittaa uutisia tv-lähetyksiin ja hoitaa vielä nettiuutisoinnin. Kova työmäärä on näkynyt väsymisenä ja lisääntyneinä sairauspoissaoloina.

"Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tässä mallissa ei suunniteltu alueradioiden lakkauttamista, eikä alueelliseen radion ohjelma-aikaan olisi puututtu merkittävästi.”

Nykyään jokainen maakuntaradio lähettää radiossa omat uutisensa, tv-lähetysten osalta maa on jaettu kahdeksaan alueeseen. Uudistuksen ajatuksena oli irrottaa toimittajia uutistyöhön, jolloin voitaisiin tuottaa vähemmän, mutta vaikuttavampia ja pohditumpia uutisia.
Näin oman alueen asioiden käsittely alueellisessa radio-ohjelmistossa olisi kasvanut. Pienemmille, uutiskysymyksen alle jääville asioille olisi löytynyt tilansa lähetysvirrasta.

Säästöpaineet Ylessä ovat kovat. Pelkästään kuluvana vuonna tappiota tehdään 30 miljoonaa. Aluetoiminta ylittää tänä vuonna budjettinsa sadoilla tuhansilla.
”Haemme edelleen ratkaisua tilanteeseen yhdessä henkilöstön kanssa”, sanoo Atte Jääskeläinen. ”Julkisuudessa käyty keskustelu osoitti myös sen, kuinka tärkeää Ylen aluetoiminta suomalaisille on.”

Teksti: Kaisa Hilden