Yleisradion talous pysyi vakaana
Yleisradion talous pysyi tilikauden 1998 aikana tavoitteiden mukaisesti vakaana. Tuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla, kulut budjetoitua pienempinä ja rahoitusasema arvioitua parempana. Yleisradion hallintoneuvosto hyväksyi yhtiön tilinpäätöksen keskiviikkoisessa kokouksessaan.
Ylen tulos ennen satunnaiseriä ja varauksia oli 57,9 milj. mk tappiollinen, kun se edellisenä vuonna oli 56,9 milj. mk voitollinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos osoittaa 1 milj. mk voittoa.
Yleisradion kokonaistuotot olivat yhteensä 2078,0 milj. mk.Tuotoista 75,2 % tuli televisiolupamaksuista. Muita tuottoja olivat mm. julkisen palvelun maksu, verkkovuokrat, esitysoikeuksien myynti, teknisten ja muiden palvelujen myynti sekä vuokratuotot. Yleisradion liikevaihto viime vuodelta oli hieman edellisvuotta pienempi eli 1 989,8 milj. mk. Vähennystä edellisestä vuodesta on 4 milj. mk. Lupatuottojen ja verkkovuokrien kasvu kattoi pääosin televisiomainonnan arvioitua heikomman kehityksen aiheuttaman laskun julkisen palvelun maksujen kokonaismäärässä.
Televisiolupien määrä oli vuoden lopussa ennätykselliset 1 972 255 kappaletta. Uusia lupia lunastettiin vuoden aikana 24 858 kappaletta. Televisioluvan hinta nousi viime vuoden helmikuussa 882 markkaan. Korotuksen syynä oli radiorahastonostoihin sisältyvän arvonlisäveron nousu kuudesta kahdeksaan prosenttiin.
Yleisradion kulut olivat 1 849,7 milj. mk, jossa kasvua edelliseen tilikauteen oli 87,5 milj. mk eli 5 prosenttia. Kasvu aiheutui pääosin Eläkesäätiön kannatusmaksun kasvusta ja työehtosopimusten vaikutuksesta henkilöstökuluihin sekä ulkopuolisille vuokrattujen uusien verkkojen käyttökuluista. Kustannukset pysyivät kaikilla toimialoilla hallinnassa ja hyväksytty kustannusbudjetti alitettiin.
Tyytyväisyys Ylen tarjontaan kasvanut
Tyytyväisyys Ylen tarjontaan on kasvanut. 90 prosenttia suomalaisista on vähintään melko tyytyväinen Ylen tarjontaan ja 73 prosenttia kokee saavansa vähintään melko hyvin vastinetta tv-maksulleen. Vastaava luku vuonna 1997 oli 65 prosenttia.
Vuosi 1998 oli Ylen ohjelmatoiminnassa muutenkin menestyksekäs. Ylen TV-uutiset säilytti edelleen asemansa katsotuimpana uutislähetyksenä. Ulkomailla Ylen ohjelmat voittivat monien kansainvälisten kilpailujen pääpalkinnot, kuten Prix Italian, Prix Europan ja Japan Prizen.
Radiota ja televisiota seurattiin vuonna 1998 keskimäärin kuusi tuntia päivässä. Ylen osuus katseluun ja kuunteluun käytetystä ajasta oli 54 prosenttia.
Yleisradion radiokanavien osuus kaikesta radionkuuntelusta oli 61 % (-2 %) ja kaupallisten radioiden osuus 37 % (+ 2 %). Radio Suomi maakuntaradioineen oli edelleen kuunnelluin radiokanava koko maassa. Sen osuus kuunteluun käytetystä ajasta oli 45 %.
Radiota kuunneltiin keskimäärin 3 h 19 min päivässä eli 8 minuuttia vähemmän kuin vuonna 1997.
Yleisradion valtakunnalliset radiokanavat Radio Ylen Ykkönen, Radiomafia ja Radio Suomi lähettivät kukin 24 tuntia ohjelmaa vuorokaudessa. Maakuntaradiot lähettivät yhteensä 41 154 tuntia ohjelmaa (+ 436 h). Ruotsinkieliset radiokanavat Radio Vega ja Radio Extrem lähettivät ohjelmaa 16 656 tuntia (+ 1 969 h), josta alueohjelmien osuus oli 3 630 tuntia.
Yleisradion tv-kanavien osuus kaikesta katselusta laski reilulla kahdella prosenttiyksiköllä, MTV3:n reilulla prosenttiyksiköllä. Ylen kanavien katseluosuus oli 45,8 % (48,4 % vuonna 1997) ja MTV3:n 42,1 % (43,5 % vuonna 1997). Nelosen katseluosuus nousi vastaavasti kahdesta prosentista seitsemään prosenttiin. Kaikkiaan suomalaiset katsoivat televisiota päivittäin 2 h 30 min eli saman verran kuin edellisenä vuonna.
Ylen television ohjelma-aika kasvoi kaikkiaan 396 tuntia. Lisäyksen syynä oli mm. runsas urheilutarjonta ja Ykkösen aamu-TV:n siirtyminen ympärivuotiseksi. Kaikkiaan televisio-ohjelmia lähetettiin 9 692 tuntia, josta ykkösverkossa 5 652 tuntia ja kakkosverkossa 4 040 tuntia. Ruotsinkielisen television eli FST:n osuus verkkojen yhteisestä ohjelma-ajasta oli 908 tuntia (–33 h).
Kotimaisten ohjelmien osuus koko television ohjelmatarjonnasta oli 53 %. Ohjelmien eurooppalaisuusaste oli 80 %, uusintojen osuus 28 % ja Ylen ulkopuolisten kotimaisten tuottajien osuus ohjelmista 16 %.Ylen ulkomaille suunnattu radio- ja tv-lähetystoiminta monipuolistui edelleen. Ohjelmistoa lähetettiin entistä useampina ja erilaisimpina versioina.
Digikanavat aloittivat
Ensimmäisen digitaaliradiokanavan Radio Peilin toiminta alkoi lokakuussa. Kanava kokosi Ylen kaikkien suomenkielisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, jossa uutisilla on merkittävä rooli. Tuotannon ja jakelun digitalisointi jatkuu edelleen. Yleisradion hallitus esitti syksyllä hallintoneuvostolle koko yhtiön julkista digitaalista palvelua koskevan suunnitelmansa.
Yleisradiosta tuli vuoden 1999 alusta konserni. Samalla yhtiön hallintomalli muuttui siten, että hallitukseen voitiin valita yhtiön ulkopuolisia jäseniä. Ylen jakelutekniikka yhtiöitettiin. Yle sai rinnalleen sataprosenttisesti omistamansa tytäryhtiö Digita Oy:n, joka omistaa analogiset ja digitaaliset maanpäälliset verkot. Ne siirrettiin Digitan omistukseen 1 137 milj. mk:n kauppahinnalla.
Henkilöstön määrä laski jonkin verran
Kuukausipalkkaista henkilöstöä oli koko yhtiössä keskimäärin 4 638 eli 20 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti määräaikaisen henkilöstön määrä suhteessa vakinaisiin kasvoi.
Yleisradion yhtiökokous pidetään 27.4.1999.
