Yleisradion jakaman Tanssiva Karhu -palkinnon voittajaehdokkaat julkistettiin
Vuoden 2012 Tanssiva karhu -runopalkintoa tavoittelee seitsemän ehdokasta:
Veera Antsalo: Sähkökatkoksen aikaan
Veera Antsalon esikoiskokoelman Sähkökatkoksen aikaan proosarunot särisevät ladattua tunnelmaa. Runojen kertojan kosketushäiriöinen hehkulamppu tuo varjosta valoon arvaamattomia asioita, muodonmuutoksia, perheiden jännitteitä, vieraantumista toisistamme, luonnosta, sukupolvien jatkumosta, johdonmukaisuudesta. Nyrjähtäneellä sadunkerronnallaan Antsalo synnyttää lumotun tilan, jossa lukija voi tunnustella, mikä tuntuu omalta totuudelta.
"Meteorologit, joita sateenvarjot kuljettavat mukanaan, katoavat joskus pysyvästi, vain sateenvarjot palaavat kotiin ja jatkavat normaalisti elämäänsä"
J.K. Ihalainen: Tisle
J.K. Ihalaisen runokokoelmassa puheen, laulun ja manaamisen elementeistä tislataan voimakieltä. Suullinen perinne – kuten beatrunouskin – on läsnä Ihalaisen moniaineksisessa rekisterissä. Runoilijan näkemyksellinen, kantaaottava asenne yhdistää Tisleen hyvin erityyppiset materiaalit.
”Tämä on kohtuuttomuusteoria vauhdin yhteisöstä”
My Lindelöf: Skogen i mitt hus
I Lindelöfs lyrik har naturen alltid varit av central betydelse, och i Skogen i mitt hus uppgår diktjaget i naturen och blir en del av naturens kretslopp. Skogen är en närande liksom en tärande kraft, och skogen är också ett uttryck för det ogenomträngliga och förvildade språket som poetjaget brottas med. Ett centralt tema i diktsamlingen är rädslan för att falla och att förlora sig själv – i språket, i smärtan eller i sorgen.
"Hon drog kammens lucka / genom minnets lucka, ljus och viktlös / som en vinterhare"
Lindelöfin lyriikassa luonto on aina ollut keskeisessä osassa, ja Skogen i mitt hus-kokoelmassa runominä sulautuu luontoon ja tulee osaksi luonnon kiertokulkua. Metsä on sekä ravitseva että rasittava voima, ja villiintynyt ja lävitsepääsemätön kieli on ikään kuin metsä. Keskeinen teema runoissa on myös pelko putoamisesta ja katoamisesta – katoamisesta kieleen, kipuun tai suruun.
Maria Matinmikko: Valkoinen
Maria Matinmikon poikkeuksellinen ehdotus runokokoelmaksi puolustaa paneutuvaa, hidasta ja intuitiivista lukutapaa kertakäyttökulttuurin ja kaupallisuuden aikana. Surrealismin hengessä etenevä Valkoinen luopuu yksinkertaistavan logiikan kahleista. Matinmikon esikoisteos ilmentää suvereenia ja radikaalia luottamusta kollektiivisen alitajunnan sanallistamiseen.
”Ei ole muuta tuoksua kuin uuden ruumiini tuoksu”
Mikko Myllylahti: Väylä
Mikko Myllylahden runokokoelmassa katse siirtyy hiljaisuutta täyteen pakatusta jokimaisemasta kaupungin ihmispaljouden liikkeeseen ja valoon. Myllylahti antaa runoilijan äänen Tornion jokilaaksojen vahvaan kirjoittajaperinteeseen. Rauhallisten kuvien takana kirskahtelee runojen pinnan rikkova vahva sähkömagneettinen kenttä.
"On kuljettava lasisen veden halki, tuulen hidastuessa, liikkeen loppuessa, kuljettava kohti sisäkkäisiä maailmoja, paettava palaamatta milloinkaan"
Heli Slunga: Orjan kirja
Heli Slungan runokokoelma tatuoi paperille naiseuden ja ruumiillisuuden, lihan ja ruumiinnesteet. Orjan kirja on provosoiva ja paljas, kuin syvä mutta kiehtova haava, jota ei pueta ja peitellä. Elämän elementeistä puhutaan vailla paatosta, vastaansanomattomasti, suurenmoisen läsnäolon voimalla.
”Salattavaa ei ole, seison tässä paljain nilkoin, pohjoistuulessa, kämmenet kohti”
Olli-Pekka Tennilä: Yksinkeltainen on kaksinkeltaista
Olli-Pekka Tennilän leikkisä kokoelma rakentuu graafiseksi ja filosofiseksi kokonaiskuvioksi, joka on yksi ja jatkuva: "Pitkä lause./Puh- /Puhkeamassa/puheeksi." Lyhyet, viitteenomaiset elementit kasvavat suureksi prosessiksi, silti teos säilyttää jatkuvasti keveytensä, lähestyttävyytensä, kielipeuhansa ja puhuttelevuutensa. Tennilä rakentaa kohtaamispaikan, jonne lukijakin on tervetullut.
"Jäljetön, ei koskaan jäljetön"
Tanssivan karhun suomentajapalkinto Käännöskarhu jaetaan jälleen vuonna 2012 ilmestyneelle runoteokselle. Basam Book, Sammakko, Savukeidas ja muut pienkustantajat ovat nousemassa käännöslyriikan suurkustantajiksi. Käännöskarhun arvoisia klassikkokäännöksiä ja nykylyriikan valikoimia on viime vuosina ilmestynyt jopa aikaisempaa enemmän.
Suomalaisella runousnäyttämöllä käännöskirjallisuudella on huomattava merkitys. Kun hyvät suomentajat avaavat tietä kiinalaiseen nykylyriikkaan (Pertti Seppälä), japanilaisiin klassikoihin (Kai Nieminen), nepalilaisiin haikuihin (Arto Lappi), amerikkalaiseen, kosovolaiseen, karjalaiseen ja venäläiseen nykyrunouteen (Mari Koski, Vesa Etelämäki, Ville-Juhani Sutinen, Timoi Munne ja Jukka Mallinen), eurooppalaisten kulttirunoilijoiden perusteoksiin (Einari Aaltonen, Mika Rassi, Katri Kaarniala) tai esittelevät lukijoille pienten kielialueiden runoilijoita (Hannu Launonen ja Martti Puukko), he samalla avaavat tien myös oman kulttuurimme sisimpään.
Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaetaan 19. kerran 15.1.2013. Palkintosumma on 3500 euroa. Käännöskarhun palkinnon arvo on 1000 euroa. Valintaraatiin kuuluvat runoilija Sinikka Vuola, Yle Kulttuurin toimittajat Tarleena Sammalkorpi ja Minna Joenniemi sekä Yle Radio Vegan toimittaja Marit Lindqvist.
Lisätietoja:
Tarleena Sammalkorpi
p. 040 175 7708
tarleena.sammalkorpi@gmail.com
