Yleisradio tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan rakentajana

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Laukkanen
Yleisradion hallintoneuvoston juhlakokous 29.5.2001

Tutustuminen vuoden 1926 Suomeen, vasta perustettuun Yleisradioon ja tuon ajan vertaaminen tähän hetkeen kertoo valtavasta muutoksesta. Yleisradion ja nuoren itsenäisen Suomen haparoivat alkuaskeleet olivat monin osin yhteisiä. Suomi oli maatalousmaa, muita pohjoismaita köyhempi, maan oli väestö heikommin koulutettua kuin muussa Pohjolassa ja maan ulkopoliittinen asema oli epävakaa. Mutta innostanut henki vallitsi sekä nuoressa tasavallassa että radiosta kiinnostuneiden keskuudessa.

Radiotoiminta oli amatöörien käsissä niin tekniikan kuin ohjelmienkin suhteen. Maataloustuottajain keskusliiton puheenjohtaja Juho Jännes oli yksi niistä, jotka näkivät radion suuret mahdollisuudet. Hän ajatteli, että radion avulla voidaan nostaa viljelijöitten ammatillista osaamista ja että radion säätietojen avulla voidaan auttaa viljelijöitä kamppailussa luonnon kanssa. Tämä avasi pitkän tradition Yleisradion ja maatalousväestön yhteistyössä. Maamiehen tietolaari ja Metsäradio ovat useimmille kaupunkien kasvateillekin tuttuja ohjelmanimikkeitä.

Yleisradion ensi vuosikymmenien ohjelmista monet olivat esitelmiä. Eräässä vaiheessa niitä pidettiin yleisradiotoiminnan perusantina. Sittemmin journalistinen ja taiteellinen osaaminen ovat syrjäyttäneet esitelmät ohjelmamuotona. Yhtiön ensimmäisten vuosien suosikkifilosofi oli Jyväskylän Kasvatusopillisen korkeakoulun filosofian ja kasvatusopin professori Erik Ahlman. Hän vastasi radioesityksessään vuonna 1938 ohjelmaotsikon kysymykseen, millaiseen maailmaan meidän tulisi kasvattaa lapsemme. Hän julkaisi näkemyksensä myöhemmin Kasvatus- ja koulu-lehdessä.

Professori Ahlman sanoi, että varminta on kasvattaa nuorisoa sellaista maailmaa varten, jollainen maailma todennäköisemmin tulee olemaan. Ahlmanin esitelmän mukaan elämän piirteitä tulevaisuudessa tulisi olemaan rationaalisuus ja teknillistyminen. Tekniikan henki leijailee länsimaisen sivistyksen yläpuolella, sanoi professori ja opasti kuulijoita kasvattamaan lapset ja nuoret teknologian dominoivaan maailmaan.

Yleisradio avasi näin jo toimintansa alkuvaiheissa ikkunan sivistystehtävälleen ja on tarjonnut monen vuosikymmenen ajan monien sukupolvien suomalaisille suurenmoiset mahdollisuudet kansalaisten henkisen ja sosiaalisen pääoman omaehtoiseen karttumiseen. Yleisradio avasi ikkunat myös omaan maahan ja maailmaan, mahdollisuuden kansallisen yhteenkuuluvuuden kokemiseen aivan uudella tavalla. Varsinkin sota-aikana radio oli se väline, jonka ääreen kansakunta kokoontui ja joka pystyi parhaiten välittämään suomalaisten sydänäänet.

Televisio toi Yleisradion vielä voimakkaammin kaikkien kansalaisten arkeen; se toi teatterin, elokuvan, konserttisalien ja urheiluareenoiden kiehtovan elämysten maailman olohuoneisiin, radiosta ja televisiosta kasvoi yhteiskunnallisen osallistumisen, vaikuttamisen, politiikan päänäyttämö. Kansakunnan yhteiseen muistiin on piirtynyt Yleisradion historian aikana koko joukko niin elokuvia kuin kuulokuviakin keskeisistä valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän käännekohdista ja tapahtumista koti- ja ulkomailla. Yleisradion arkistoihin on tallentunut elävä suomalainen historia ja tallentuu yhä, joka päivä. Kansallisen kulttuurimme suhteen emme voi olla vain heijastaja, vaan sen tekijä ja luoja.

Yleisradion toimintaa ja onnistumistamme tulee arvioida erityisesti sen kuuntelija- ja katsojasuhteen kautta. Tänäänkin kun haemme uusia toimintatapoja professori Ahlmanin visioimaan teknologiavetoiseen maailmaan ja toimintaympäristöön, yhtiön legitiimiys perustuu siihen, että se koetaan niin arvokkaaksi suomalaisten kodeissa, jotta siitä kannattaa maksaa tv-maksu ja siitä tunnetaan yhteisvastuuta.

Yleisradion tulee edelleenkin huolehtia laissa määritellyllä tavalla suomalaisten sähköisen viestinnän kattavasta peruspalvelusta. Tämä on edelleen yhtiön perustehtävä. Tämä sen täytyy tehdä käyttämällä sekä olemassa olevia analogisia ja digitaalisia peruskanavia että luomalla uusia toimintamalleja ja käyttämällä hyväksi uutta teknologiaa ja uusia jakeluteitä. Tässä roolissaan yhtiön tulee asettua sähköisen viestinnän keskiöön ja luoda toimintaympäristö, jossa Yleisradiolla on aktiivinen rooli suomalaisen tietoyhteiskunnan rakentajana. Jo nyt on selvää, että tietoyhteiskunta ei synny yksinomaan markkinoilla. Julkisen palvelun yhtiönä Yleisradion tuleekin rakentaa digitaalisesta televisiosta tietoyhteiskunnan tärkein joka kodin palvelualusta, joka tarjoaa keskeiset tietoyhteiskuntapalvelut tasavertaisesti kaikille.

Tietoyhteiskunta ei synny teknologiasta, laitteista eikä edes korkeasta penetraatioista, vaan palveluista ja sisällöistä, jotka tuovat käyttäjälleen lisäarvoa. Tietoyhteiskunnan kehittämisen tavoitteena tuleekin olla humanistinen tietoyhteiskunta, jossa ihmiset voivat elää täydenpää ja luovempaa elämää, kehittää omia lahjojaan, vaikuttaa yhteisöihinsä ja tuntea kuuluvansa niihin.

Harva suomalainen yhtiö voi sanoa olevansa osa suomalaista yhteisöllisyyttä. Me voimme.

Tietoyhteiskunnassa kansalainen kuuluu kenties yhä tiiviimmin lähi- kansalaisyhteisöönsä, mutta on samalla avannut ovet eurooppalaisille ja globaaleille vaikutteille. Suomalainen kokeekin yhteisöllisyyttä monilla tasoilla kaupunginosista ja kylistä maakuntiin, maahan ja Eurooppaan. Tähän tarvitaan julkisen palvelun Yleisradio, joka on valmis sitoutumaan laatuun ja reilun pelin journalismiin sekä tarjoaa yleisöilleen tietoja, elämyksiä, kokemuksia ja eväitä laadukkaaseen, moniarvoiseen elämään. Yleisradion tuleekin olla yhä enemmän kansalaisyhteiskunnan aktiivinen edistäjä tarjoamalla tärkeimmän kansallisen keskustelun foorumin niin paikallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissakin kysymyksissä. Oma oppimisen haasteemme koskeekin taitoa kasvaa yhä tiiviimpään vuorovaikutukseen kansalaisyhteiskunnan yhteisöjen kanssa ja kykyä löytää tietoyhteiskuntaan parhaiten soveltuva tapa jatkaa 30-luvun esitelmäperinnettä vaalimaan osaamisen ja oppimisen ikuista tulta.

Yleisradio on omalla toiminnallaan - yhtenä suurista yhteiskunnallisista instituutioista - vaikuttanut siihen, että suomalaisilla on suuret valmiudet tietoyhteiskuntaan. Korkea koulutustaso, suuri tekninen osaaminen ja monipuolinen kulttuuri- ja taide-elämä ovat seurausta monikymmenvuotisesta toiminnasta, jossa näitä tavoitteita on pidetty arvossa.

Tämä hallintoneuvosto on toteuttanut suuria ratkaisuja, jotka ohjaavat julkisen palvelun yleisradiotoiminnan kokonaan uusien ja vielä tuntemattomien haasteiden eteen. Kantavana ajatuksena on yhä antaa kaikille suomalaisille koko maassa samat mahdollisuudet käyttää hyödykseen ja ilokseen radion ja television ohjelmien parhaimmistoa. Yleisradion toimeksianto on yhä valtakunnan kokoinen, sillä on kansallinen tehtävä.

Siinä, missä Suomi tarvitsee tarvitsee voimakkaita tutkimus- ja kehityspanotuksia tulevaisuuteen, meidän tulee yhtiössä tarjota panostuksia omaan osaamiseemme ja innovatiivisuuteemme voidaksemme täyttää tehtävämme. Nyt esiin astuva digitaalitekniikka antaa ohjelmien tekijöille välineistön , josta yhtiön alkuaikojen pioneerit eivät voineet uneksiakaan. Kyseessä on laadullinen, määrällinen ja sisällöllinen muutos. Tämä ei merkitse sitä ,että ohjelmien tekeminen olisi vaivattomampaa kuin ennen. Onhan jo käsitys kunkin ohjelman yleisöstä on ajateltava uudelleen ja tarkemmin kuin ennen.

On mahdotonta sanoa, rauhoittuuko uuden tekniikan tuoma muutosaallokko näköpiirissä olevien vuosien aikana. Tuntuu siltä, että suvantovaihetta ei ole. Ohjelmantekijät ovat ymmärrettävästi levottomia työvälineitten ja yleisön muuttuessa. Yleisradion menestys on perustunut siihen, että yhtiössämme on korkeisiin ammatillisiin kriteereihin työnsä perustavat ja julkisen palvelun arvoille omistautuvat ohjelmatekijät. Viime kädessä tämän varassa yhtiön tuleva menestyskin lepää. Uskonkin, että useimmat yleläiset kokevat edessä olevan ajan ammatillisesti haastavana, näytön paikan tarjoavana. Monet ovat kuitenkin osanneet tarttua innolla niihin uusiin mahdollisuuksiin, joita integroituva mediamaailma tarjoaa. Tässä uuden teknologian esiinmarssissa ohjelmantekijöitten innostunut ja osaava asenne on ratkaiseva. Enemmän kuin koskaan, - content is the king - sisältö on kuningas! Yleisradion toimittajien, taiteilijoitten ja avustajien on nyt käytettävä innolla ja ennakkoluulottomasti teknologian tarjoamia välineistöjä uusien merkityksellisten sisältöjen luomiseen.

Olemme kansana ja yhtiönä muutosta toimeenpantaessa onnellisessa asemassa. Maamme on rauhan tilassa , sen talous kehittyy suotuisasti , väestö on koulitumpaa kuin koskaan ja yhteiskunnan kaikki tahot tukevat Yleisradion toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Yhtiön toimintaa ja julkisen palvelun ns. suomalaista rahoitusmallia arvostetaan kansainvälisesti. Yhtiön suuri tehtävä on olla rakentamassa tasa-arvoista tietoyhteiskuntaa Suomeen. Yleisömme odottaa ohjelmistoilta tietoa, ajatuksia antavia näkemyksiä, suuria elämyksiä, eloa, iloa ja älyä.

Yhtiön toiminta-ajatus nojaa edelleen vahvasti kolmeen toiminnalliseen pilariin, jotka muodostavat kestävän julkisen palvelun toiminta-ajatuksen uudellakin vuosituhannella.

Yleisradion kestävä toimintapolitiikka syntyy tiedonvälityksestä, elämyksistä ja oppimisesta ja sivistyksestä.

Meidän tehtävämme arvoisa hallintoneuvosto, toimiva johto, hyvät yleläiset on vastata tähän odotukseen ja voimakkaasti sitoutua viemään yhtiötä johtavana sähköisen viestinnän osaajana kohti digitaalista aikaa.