Yle toivoo kestävää ratkaisua rahoitukseensa
Ylen keskeinen toive seuraavalle hallituskaudelle on yhtiön rahoituksen ratkaiseminen.
”Nykyinen, tv-vastaanottimeen perustuva maksu on jäänyt ajasta jälkeen. Toivomme tilalle nykyaikaisempaa ja oikeudenmukaista mallia”, Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen painottaa.
Digitalisoinnin seurauksena Ylelle syntyi rakenteellinen noin 25 miljoonan euron rahoitusvaje, kun tv-maksut vähenivät. Myös tv-maksunsa maksamatta jättäviä talouksia on huomattava määrä, arviolta 400 000.
Television käyttö on teknisessä risteyskohdassa: esimerkiksi lapsuudenkodistaan pois muuttavat nuoret hankkivat vanhempiaan harvemmin tv-vastaanottimen, he katsovat tv-ohjelmat tietokoneeltaan.
Yle on noudattanut koko 2000-luvun tiukkaa talouskuria. Yhtiön kulut ovat nousseet vuosina 2001-2011 vain 2,2 prosenttia, kun samaan aikaan esimerkiksi ansiotasoindeksi on kohonnut 42 prosenttia. Rahoituksen perusta on kuitenkin haurastunut, ja tähän Yle toivoo pikaista ratkaisua.
Uuden rahoitusmallin pitäisi Ylen mielestä olla sellainen, jota ei ole sidottu tiettyyn laitteeseen.
”Käytännössä kaikki suomalaiset käyttävät jollakin tavoin Ylen palveluita ja uuden mallin tulisi vastata tätä. Tv-maksun tilalle olisi saatava järjestelmä, joka on reilu niin Yleä kuin niitäkin kohtaan, jotka ovat aina maksaneet maksunsa asianmukaisesti”, toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo.
Rahoituksen taso tärkeä
Kun sopu Ylen rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän työn tuloksista mureni viime keväänä, eduskuntaryhmien puheenjohtajat linjasivat, että Ylelle tulee taata rahoitus, jolla yhtiö pystyy hoitamaan nykyiset palvelunsa. He määrittelivät rahoitukseen tarvittavaksi määräksi 480 miljoonaa euroa bruttona.
Indeksillä korotettuna eduskuntaryhmien puheenjohtajien linjaus tarkoittaisi ensi vuodelle bruttona 501 miljoonaa euroa, vuonna 2013 summa olisi 512 miljoonaa. Bruttosummasta vähennetään noin kymmenen miljoonan euron keräyskulut ja yhdeksän prosentin arvonlisävero. Jäljelle jäävä osuus tulee Ylen käyttöön.
”Näköpiirissä ei ole, että Yle saisi helpotusta arvonlisäveroonsa sanoma- ja aikakauslehtitilausten tapaan”, toimitusjohtaja Lauri Kivinen toteaa.
Ylen tehtävänä on palvella suomalaisia tasapuolisesti, monipuolisesti ja kattavasti. Tämän velvoitteen Yle haluaisi toimitusjohtajan mukaan tulevaisuudessakin pystyä hoitamaan kunnolla.
Valvonta- ja hallintomallille vahvistus
Rahoituksen lisäksi Yle toivoo, että seuraavalla hallituskaudella vahvistettaisiin yhtiön uusi, EU:n komission vaatimukset täyttävä valvonta- ja hallintomalli, erityisesti uudistettu uusien palvelujen ennakkoarviointi.
EU:n komission linjausten mukaan toteutettavassa ennakkoarvioinnissa yhtiön ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat uuden palvelun vaikutukset markkinoihin julkisten kuulemisten ja selvitysten jälkeen. Asiantuntijat arvioivat myös uuden palvelun merkitystä julkisen palvelun kannalta. Näiden selvitysten pohjalta Ylen hallintoneuvosto päättää merkittävien uusien palvelujen käyttöönotosta.
”Hallintoneuvosto ja sen työjaosto ovat EU:n komission näkökulmasta pätevät toimimaan ennakkoarvioinnin toteuttajana. Tästä on ennakkotapaukset Saksasta ja Britanniasta”, päällikkö Martti Soramäki Ylen strategiaosastolta selvittää.
Yle toivoo lisäksi, että ensi hallituskaudella varmistetaan tv-toiminnalle kohtuuhintaiset ja riittävät maanpäälliset taajuudet sekä säilytetään laki vapaasti seurattavista, kansallisesti merkittävistä tapahtumista.
Yle haluaisi myös saada kansallisesti merkittävän arkistomateriaalista nykyistä paremmin yleisön nähtäville ja kuuluville. Tätä varten tekijänoikeuksien sopimuslisenssimahdollisuutta tulisi laajentaa.
Teksti: Elina Ravantti
