Yle sai uuden rahoitusmallin ja täsmennetyn tehtävän

Nuijankopautuksen napakka ääni päättää Ylen vuosien odotuksen. Se sinetöi eduskunnan hyväksynnän Ylen uudelle rahoitus- ja hallintomallille sekä tehtävälle. Yli 80 vuotta käytössä ollut vastaanottimeen sidottu maksutapa siirtyy historiaan ensi vuoden alussa. Alkaa Yle-veron aika.

”Rahoituksen varmistuminen on Ylelle suuri helpotus. Pystymme vihdoin keskittymään varsinaiseen työhömme eli sisältöihin. Samalla se myös velvoittaa meitä jokaista Ylessä. Koska kaikki osallistuvat Ylen rahoittamiseen, meidän pitää osata tehdä ohjelmia ja sisältöjä, jotka ovat ihmisille merkityksellisiä”, Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen tiivistää.

Kivinen sanoo olevansa iloinen yleläisten puolesta. Ratkaisu kertoo Ylen työn arvostamisesta.

”Ylestä tehdyssä ratkaisussa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, niin hallitus kuin oppositiokin. Tällainen yksimielisyys on perin harvinaista. Yhteinen sitoutuminen Ylen tulevaisuuden varmistamiseen on merkki siitä, että Yle on suomalaisille tärkeä. Se on yleläisten työn ansiota”, toimitusjohtaja kiittelee.

Rahat käytettävä harkiten

Henkilökohtainen Yle-vero peritään tulojen mukaan. Pienin perittävä maksu on 50, suurin 140 euroa. Yritys maksaa Yle-veroa, jos sillä on verotettavaa tuloa vuodessa vähintään 50 000 euroa. Yritysten Yle-vero on pienimmillään 140 euroa. Enimmäismaksu on 3000 euroa yritykseltä.

Ylen rahoituksen tasoksi on lakiin kirjattu ensi vuonna 500 miljoonaa euroa brutto. Sen jälkeen summaan tulee vuosittain indeksikorotus.

Puoli miljardia indeksikorotuksineen on paljon taloudellisesti epävarmana aikana, jolloin monella muulla alalla yhteiskunta säästää. Sekin kertoo toimitusjohtaja Lauri Kivisen mielestä siitä, että Ylellä on suomalaiselle yhteiskunnalle erityinen merkitys.

”Rahoitus turvaa nykyisen kokoisen Ylen, ja se on hieno asia. Rahaa ei kuitenkaan ole tuhlattavaksi. Meidän on jatkossakin punnittava tarkoin, mihin käytämme rahat. Yhteisiä varoja pitää käyttää viisaasti”, Kivinen pohtii.

Rahoituksen ohella ilonaihe on se, että Ylen tehtävä säilyy laajana eikä laki sulje yhtiötä minkään jakelukanavan ulkopuolelle.

”Yle on suomalaisten yhteinen asia ja tarkoitettu kaikille. Laki sallii meidän tuoda sisältömme sinne, missä ihmisetkin ovat eli saamme edellytykset palvella heitä hyvin. Monipuolinen ohjelmisto, johon kuuluu myös viihde, on niinikään tärkeää. Tuoreessa kansalaiskyselyssä vastaajat toivoivat, että Yle pysyy paikkana, joka kokoaa suomalaiset yhteen. Jos Yleltä olisi kielletty jokin ohjelma-alue, vaarana olisi ollut ajautuminen sivuun ihmisten arjesta”, Lauri Kivinen selvittää.

Julkisen palvelun tehtävään täsmennyksiä

Uusi Yle-laki velvoittaa Ylen tuomaan entisen täyden palvelun sijasta monipuolisen ja kattavan radio- ja tv-ohjelmiston jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yle voi tarjota palvelujaan yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Maininta alueellisuudesta on uusi.

Laki täydentää julkisen palvelun ohjelmatoiminnan erityisiä tehtäviä niin, että niihin kuuluu paitsi kotimaisen kulttuurin, taiteen ja virikkeellisen viihteen tuottaminen, luominen ja kehittäminen, myös niiden säilyttäminen. Ylen erityisiksi kohderyhmiksi on laissa nimetty lasten lisäksi nyt myös nuoret.

Lakiin on kirjattu myös se, että uudet merkittävät palvelut pitää arvioida ennakkoon. Ennakkoarvioinnista päättää Ylen hallintoneuvosto. Valmisteluun se saa avuksi eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan yhteydessä toimivan virkamiehen.