Yle odottaa sitoutumista rahoituksen pikaiseen uudistamiseen
Yle toivoo nykyisen tv-maksun siirtyvän historiaan vuoden 2013 alussa.
Yleläisten katseet ovat kääntyneet Helsingin Säätytalolle, missä kuusi puoluetta neuvottelee uuden hallituksen ohjelmasta. Toiveena on, että hallitusohjelmaan saataisiin kirjaus Ylen rahoituksen ratkaisemista hallituskauden alussa.
Tilanne on viime viikkoina hivenen parantunut Ylen kannalta, sillä puolueet ovat aiempaa halukkaampia samaan Ylen rahoituksen kuntoon. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen oli vastikään eduskuntaryhmien puheenjohtajien kuultavana yhtiön taloudellisesta tilanteesta.
"Tapaamisessa tuli selvästi ilmi, että kaikilla puolueilla on nyt aito halu löytää ratkaisu tähän asiaan", Kivinen tiivistää.
Ylen rahoitus on kaikkien eduskuntapuolueiden asia, mutta aloite on muodostettavalla hallituksella. Siksi Ylen kannalta olisi tärkeää saada hallitusohjelmaan kirjaus rahoituksen turvaamisesta.
Yle toivoo, että nykyinen tv-maksu siirtyisi historiaan vuoden 2013 alussa. Koska uuden rahoitustavan käyttöönotto vie aikaa, päätös uudesta mallista tulisi tehdä mahdollisimman pian uuden hallituskauden alussa.
Vaihtoehdot vielä auki
Parlamentaarinen Lintilän työryhmä esitti keväällä 2009 yksimielisesti tv-maksun korvaamista kotitalouksien maksamalla mediamaksulla. Nyt yksimielisyys on murentunut ja pöydällä on kolme mallia: mediamaksu, budjettirahoitus ja erillinen vero.
Kokoomus, Keskusta, Vihreät, RKP ja Kristillisdemokraatit pitävät mediamaksua edelleen hyvänä vaihtoehtona, etenkin, jos osa siitä pystyttäisiin korvaamaan kaikkein pienituloisimmille. SDP ja Vasemmistoliitto ovat budjettirahoituksen kannalla. Perussuomalaisista löytyy jokaisen mallin kannattajia.
Budjettirahoitus sisältäisi Ylen kannalta riskejä.
"Budjettirahoitus tarkoittaisi budjetin kasvattamista noin 500 miljoonalla, mikä veisi valtion kokonaistaloudelliset tavoitteet vain kauemmaksi. Pahimmillaan se uhkaisi myös Ylen riippumattomuutta. Suomalaisten luottamus on tärkein pääomamme eikä sitä saa vaarantaa missään oloissa", Kivinen korostaa.
Kilpailijat toivovat lisävalvontaa Ylelle
Ylen tulevan rahoitustavan lisäksi poliitikkojen mietittävänä on se, kuinka Ylen toimintaa tulevaisuudessa valvotaan. Ylen kilpailijat haluaisivat rajoittaa julkisen palvelun yhtiön pääsyä sinne, mistä kaupallinen media toivoo uusia mainosmarkkinoita.
Ylessä ei ole suunnitteilla uusia aluevaltauksia, mutta sen on luonnollisesti oltava aktiivisesti mukana median murroksessa. Yhtiö ei kaipaa lisävalvontaa, sillä jo nyt Yleä vahtivat laajan julkisuuden lisäksi eduskunta ja sen nimittämä hallintoneuvosto, yhtiön ulkopuolinen hallitus, Viestintävirasto sekä ulkopuoliset tilintarkastajat. Yle on ottanut myös käyttöön EU:n komission linjausten mukaisen merkittävien uusien palvelujen ennakkoarvioinnin, jossa kilpailijatkin pääsevät ottamaan kantaa uuden palvelun käynnistämiseen.
Lauri Kivinen muistuttaa, että Suomessa Yle ja kaupallinen media ovat lopulta samassa veneessä.
"Todellinen uhka tulee ulkomailta. Maksukanavat tarjoavat halpoja ulkomaisia sisältöjä, ja uudet palvelut, kuten Facebook ja Google ohjaavat mainosrahoja ulkomaille. Tässä tilanteessa suomalaisen median ei kannata riidellä keskenään", Kivinen sanoo.
Teksti: Elina Ravantti
