Yle-lait loppusuoralla eduskunnassa
Ylen rahoituksen, tehtävän ja valvonnan uudistuksessa häämöttää maaliviiva. Eduskunnassa asiaa valmistelleet liikenne- ja viestintävaliokunta sekä valtiovarainvaliokunta saivat esityksensä valmiiksi keskiviikkona. Eduskunnan lopullista päätöstä lakipaketista, johon kuuluu mm. Yle-vero, odotetaan 20. kesäkuuta.
Yritysten Yle-vero muuttui
Eduskuntakäsittelyssä suurin muutos tuli yritysten Yle-veroon. Veroa ei peritäkään yrityksen liikevaihdon vaan voiton perusteella. Valtiovarainvaliokunta piti tätä oikeudenmukaisempana, koska se perustuu yrityksen todelliseen maksukykyyn.
Jos yrityksellä on verotettavaa tuloa vuodessa alle 50 000 euroa, se ei maksa Yle-veroa lainkaan. Alarajalla vero on 140 euroa ja sen ylittävältä osalta 0,35 %. Yritysten veroon tulee 3000 euron katto.
Valtio, kunnat ja seurakunnat vapautetaan Yle-verosta kokonaan. Valtiovarainvaliokunnan mielestä niiltä kerätyn Yle-veron tuotto olisi niin pieni, ettei sitä ole järkevää periä.
Yksityisten ihmisten Yle-vero säilyi eduskuntakäsittelyssä alkuperäisen ehdotuksen mukaisena. Pienin eli 50 euron Yle-vero peritään 7353 euron vuosituloista ja suurin, 140 euron vero, vähintään 20 588 euron tuloista.
Valtiovarainvaliokunta arvioi, että Yle-veroa maksavista noin 60 prosenttia maksaa Ylen palveluista tulevaisuudessa 140 euroa vuodessa, 40 prosenttia maksaa vähemmän tai ei ollenkaan.
Kaikenlaista ohjelmaa viihteestä verkkoon
Uuden Yle-lain mukaan Ylen tehtävä säilyy tulevaisuudessakin laajana eikä laissa suljeta mitään jakelukanavaa pois. Yle saa siis tulevaisuudessakin tehdä kaikenlaisia sisältöjä uutisista ja asiaohjelmista kulttuuriin, urheiluun ja viihteeseen sekä tarjota palvelujaan suomalaisille verkossa.
Ylen tehtävää valmistellut liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa kuitenkin, ettei julkisilla varoilla rahoitettu Yle saa lisätä tai kärjistää ohjelmatarjonnallaan kilpailutilannetta kaupallisten viestimien kanssa, ellei sitä voi perustella julkisen palvelun periaatteilla.
Valiokunta nostaa esiin erityisesti Ylen aluetoiminnan ja ruotsinkielisen ohjelmatoiminnan. Yle on maakunnissa tärkeä alueen indentiteetin vahvistaja sekä kattavan alueellisen viestinnän, sananvapauden ja tiedonvälityksen takaaja. Koska Suomi on kaksikielinen maa, myös ruotsinkielisen väestön palvelut pitää turvata Ylen ohjelmatoiminnassa.
Uuden Yle-lain sekä verolain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.
1 kommentti
Pe, 15.06.2012, klo 14:23
Onnittelut Ylelle samppanjagalopin tahdissa!
Yrityksiltä yleisradioverona perittävä summa 22 miljoonaa euroa syntyi liiemmin asiaa perustelematta hihasta vetäistynä valtioneuvoston periaatepäätöksellä 21.12.2011 samoin kuin kansalaisilta perittävät 480 miljoonaa. Valtio ottaa heti takaisin 9 %:n alvin, 41 miljoonaa euroa. Indeksisidonnaisuus takaa jatkon.
Eilen päättyneessä eduskuntakeskustelussa hämmästytti, ettei yritysten asemaa Yleisradion palvelujen käyttämisessä alkuunkaan tajuttu tai tuotu esiin. Aikaisemmin yritysten piti maksaa tv-maksu vastaanottimien hallussapidosta sellaisenaan tai majoitusliikkeiden kohdalla tietyn huoneluvun mukaan.
Uudessa tilanteessa yleisökirjoittelussa rinnastettiin yrityksen omistaja yksityishenkilönä ja yrityksessä toimivana henkilönä. Unohdettiin Ylen tarjoamat tietopalvelut, joita yritys käyttää elinkeinotoiminnassaan, jolloin ei ole kyse "Lauantain toivotut levyt" -ohjelman kuuntelusta.
Lopputuloksena tasa-arvo toteutuu, kun 400 000 salakatselukotitaloutta (17 %) poistuu ja Yle-vero kohdistuu 3,9 miljoonalle Suomessa verotettavalle henkilölle ja lukuisille yrityksille.
Seuraavien eduskuntavaalien jälkeisen Ylen hallintoneuvoston nimeämisessä jännittää se, tuleeko jäseniksi myös lain edellyttämiä "kansalaisia" eikä vain käytännöksi lipsahtaneen tavan mukaisesti kansanedustajia.
Toinen mielenkiintoinen asia on seurata Ruotsin ja Britannian uusien merkittävien palvelujen ennakkoarviointia yleisradiotoiminnassa ja verrata sitä Suomen vastaavaan menettelyyn. Britannia on lähinnä kaksipuoluemaa, mikä osittain selittää BBC Trustin olemassaolon. Naapuri Ruotsi ennakkoarvioi sikäläisen viestintäviraston voimin. Kaikki menettelyt mahtuvat EU-direktiiviin ja -tiedonantoon, koska EU-komissio ei halua liikaa valituksia asiasta. Yle-lakiin tuli nyt kaunista EU-direktiivin sanarunoutta kuten sanat yhteiskunnan demokraattisista, sosiaalisista ja kulttuurisista tarpeista