To, 15.03.2012, klo 10:52Elina Ravantti

Yle-laeista lausunnot

Kaupallinen media kaipaa muutoksia lakiluonnokseen.

”Monipuolisen ja kattavan” ohjelmiston tuottaminen on Ylen kaupallisten kilpailijoiden mielestä liian laaja muotoilu Ylen tehtäväksi. Liikenne- ja viestintäministeriölle toimittamissaan lausunnoissa kaupalliset viestimet haluavat, että tehtävä rajataan selvemmin julkiseen palveluun, joka ei vääristä kilpailua.

Eduskuntaryhmien halu painottaa Ylen tarjonnassa lasten lisäksi tulevaisuudessa myös nuoria on kaupallisten välineiden mielestä ongelma, koska nuoret ovat myös heidän kohderyhmäänsä.

”Uusi erityistehtävä heikentäisi yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia panostaa ohjelmatarjontaan nuorille ja köyhdyttäisi julkisen ja yksityisen mediatarjonnan kokonaisuutta”, joukkoviestintäalaa ja graafista teollisuutta edustava Viestinnän keskusliitto toteaa.

Kritiikkiä nuorisopainotuksesta tulee myös Eläkeläisliittojen etujärjestöltä.

Yle-vero saa mallina hyväksynnän, mutta rahoituksen määrästä pitäisi kaupallisten mielestä sopia uudelleen kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta.
Yleisradion julkisen palvelun valvonnan kaupallisten tiedotusvälineet antaisivat kokonaan Viestintävirastolle. Tampereen yliopiston asiantuntijat ovat omassa lausunnossaan toista mieltä.

”Julkiseen palveluun liittyvien toimintojen valvonta ja arviointi kuuluvat ehdottomasti mieluummin suomalaista yhteiskuntaa laajasti edustavalle hallintoneuvostolle kuin esimerkiksi Viestintäviraston virkamiehille. Ehdotamme lisäksi, että myös merkittävien palveluiden lakkauttaminen edellyttäisi ennakkoarviointia”, Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikkö sanoo.

Verkkopalvelut hiertävät

Kaupalliset tiedotusvälineet haluaisivat rajata Ylen toimintaa internetissä. Keskisuomalainen poistaisi Yleltä oikeuden tuottaa tekstejä verkkoon.

”Valtiovalta estää käytännössä Yleisradion vahvalla rahoituksella ja sallimalla Yleisradiolle tekstimuotoisen verkon ja uusien jakelukanavien sisällön tuottamisen verkkolehtimarkkinoiden synnyn. Tämä ei voi olla Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarkoitus”, Keskisuomalainen katsoo.

Keskisuomalaisen mielestä maakuntalehtiä uhkaa myös se, että lakiluonnokseen Ylelle on kirjattu oikeus tarjota sisältöjään myös paikallisesti.
Sanoma pitää Ylen laajoja verkkopalveluja, mutta osin myös viihdettä ja draamaa, rahantuhlauksena.

”Siltä osin kuin yksityinen media voi hoitaa sisältötarjonnan yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin Yleisradio, julkisia, yhteisiä varoja ei tulisi käyttää. Erityisesti useiden verkkosisältöjen ja viihde- ja draamaohjelmien osalta yksityinen media pystyy hoitamaan tarjonnan mainiosti”, Sanoma korostaa.

Tilattaville ohjelmille prosenttiosuus lakiin

Tuotantoyhtiöitä edustava SATU ry. haluaisi Ylen tehtäviin kirjauksen siitä, että Ylen pitää myös tilata, ei vain tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä.

Elokuvaohjaajat ja -tuottajat, näyttelijät, näytelmäkirjailijat, käsikirjoittajat sekä teatteri- ja mediatyöntekijöiden yhdistys vaativat tiukempaa velvoitetta tilauksiin.

”Lakiin on ehdottomasti kirjattava ennaltasovittu prosenttiosuus Yleisradion ohjelmistobudjetista joka osoitetaan nimenomaan uudelle kotimaiselle elokuvalle ja tv-draamalle”, järjestöt sanovat.

Hallitus antaa lakiesityksensä Ylen rahoituksesta, tehtävästä ja valvonnasta näillä näkymin 4. huhtikuuta. Hallitus pyrkii siihen, että eduskunta hyväksyisi lain ennen kesälomaa.

1 kommentti

Jos yhtään ymmärrän, niin Euroopan yhteisöjen neuvoston tv-direktiivi vuodelta 1989 ohjailee kaikkea televisiotoimintaa yleisesti hyväksytyllä tavalla vaikkapa ohjelmiston kotimaisuusasteen ja riippumattomien tuottajien ym osalta.

Amsterdamin sopimuksen lisäpöytäkirja sallii kotimaiset ratkaisut rahoituksen järjestelyssä kunhan toiminta liittyy suoraan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin sekä viestinnän moniarvoisuuteen.

Rahoituksen osalta entinen tv-maksu ja tuleva televisiovero katsotaan olevan EU-virkakielellä valtionapua. Jos sen mitoitus loukkaa mainittua tarvearviointia, voi seurata valitusmenettely. Näiden valitusten vähentämiseksi tiettävästi komissio on antanut parikin tiedonantoa, joihin on lisätty julkisen yleisradiotoiminnan suhteellisuustesti v.2001 ja merkittävien uusien palvelujen ennakkoarviointi v. 2009.

Tämä suhteellisuustesti tarkoittaa tiedonannossa, että valtiontuki ei saa ylittää julkisen palvelun tehtävien täyttämisestä aiheutuvia nettokustannuksia eikä vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin. Viestintävirasto ulkopuolisena suorittaakin Suomessa tätä lakiluonnoksenn mukaan.

Merkittävien uusien palvelujen arvioinnin tulee suorittaa yleisradioyhtiöstä riippumaton taho. Suomessa ministeriö muista maista poiketen esittää Ylelle omatoimista ennakkoarviointia. Tietenkin itse päätöksen uudesta palvelusta tekee Ylen hallintoneuvosto jo Yle-lain ja Ylen yhtiöjärjestyksenkin mukaan.

Viime vuonna toteutettiin ennakkoarviointi teräväpiirto-tv-lähetysten aloittamisesta. Arviointi ulkoistettiin kilpailuttamalla sen suorittaja. Tuloksena taisi olla, että hd-lähetysten aloittaminen ei merkitykseltään edellytä tarvetta ennakkoarviointiin. Toisaalta hd-lähetykset näyttävät kangertelevan.

Jää nähtäväksi lähteekö uudistettavan Yle-lain soveltamisesta valituksia komissioon ja ottaako komissio niitä käsittelyyn vastaten vain, että sopikaa keskenänne demokraattisesti.