Vireä viisikymppinen juhlii Inarissa
Saamen radio katsoo eteenpäin Ylen saamelaisradio täyttää 50 vuotta 6. lokakuuta. Vireä viisikymppinen juhlii omalla kielellä ja mielellä. Sankari juhlistaa päiväänsä avaamalla Saamen radion omat webbisivut. Menneestä kertoo 10. lokakuuta ilmestyvä historiateos Saamelainen ääni. Viisikymppisen radiokanavan isäntä aluepäällikkö Juhani Nousuniemi ajaa autollaan kohti Inaria ja palaa runsaan vuosikymmenen takaiseen mediasirkukseen talvella 1985. Arkisen aherruksen keskeytti Inarinjärven jäihin sukeltanut Neuvostoliiton ohjus. Ensimmäisen silminnäkijän löysi Saamen radio. Pakkasta oli 40 astetta ja suuren maailman toimittajat taiteilivat kinoksissa kuka mitenkin taisi.
Nousuniemi muistelee huvittuneena sitäkin CBS:n merkittävää kirjeenvaihtajaa, joka saapui Inariin Afrikasta ja oli kauhusta kankea. "Jenkkiparka kai pelkäsi päätyvänsä rajan väärälle puolelle katsellessaan helikopterista Norjan ja Suomen tunturissa polveilevaa poroesteaitaa. Mies kun luuli aitaa itärajaksi", Nousuniemi hymähtää ja väistää samalla Tuulispään tuntumassa juoksevaa poroa.
Saamen radion toimitus sijaitsee Inarissa aivan kyläkeskuksessa. Nousuniemi esittelee mielellään toimituksen tiloja. Tie turvekammista kaksion kautta omaan toimitaloon vei vuosia. "Saamen radio on antanut uskoa omaan kieleen, se on lisännyt yhteenkuuluvuutta ja kohottanut pohjoisen väen itsetuntoa", Nousuniemi luettelee. Hän muistuttaa myös siitä, että radio luo uutta kieltä. Saamenkieliset lehdet ilmestyvät harvoin, joten uudet sanat ja käsitteet leviävät kansan keskuuteen parhaiten juuri radion välityksellä. Lisäksi vain harvat ovat saaneet oppia lukemaan omaa äidinkieltään.
Oma lähetysverkko 1991 Matka pohjoiseen saamelaisalueille oli pitkä. Filosofian tohtori Veli-Pekka Lehtolan kirjoittamasta historiateoksesta Saamelainen ääni ilmenee, että matkanteko alkoi Oulusta 1947, josta ensimmäiset saamenkieliset uutislähetykset luki kerran viikossa Johan W. Nuorgam. Rovaniemelle edettiin 1960. Ohjelmisto laajeni 1968, kun uutisten ja hartausohjelmien rinnalle ilmestyivät saamenkieliset ajankohtaisohjelmat. Vuodenvaihteessa 1972-73 Saamen radio oli päätynyt Inariin, saamelaisten palkisille. Oma toimitalo saatiin 1977. Lapin radion kainalosta Saamen radio itsenäistyi omaksi alueradiokseen 1985.
Merkittävimpänä päätöksenä saamelaisten radion historiassa Nousuniemi pitää oman lähetysverkon saamista 1991. Milloin milläkin kanavalla toiminut radio sai 12 omaa lähetintä Ylä-Lappiin. Saamen radion asema vahvistui 1994 uuden yleisradiolain myötä, jossa Yleisradion tehtäväksi todetaan tuottaa palveluja myös saamen kielellä.
Internet-aikakausi alkaa syntymäpäivänä. Silloin saamenkielisiä uutisia voi lukea ja kuunnella, oli sitten missä maailmankolkassa tahansa. Saamen-, suomen- ja englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta http://www.yle.fi/samiradio.
Kanavalta kuuluu kolmea kieltä Saamen radio lähettää ohjelmaa arkisin noin kahdeksan tuntia. Viikonloppuisin on tultava toimeen vähemmällä. Lähetykset juonnetaan Suomessa Inarista, Utsjoelta tai Karesuvannosta, lisämausteita tulee Ruotsin Kiirunasta ja Norjan Karasjoelta. Ohjelmat tehdään pääasiassa pohjoissaamen kielellä. Lisäksi tehdään parisen tuntia ohjelmaa inarinsaameksi ja koltansaameksi. Kun oma kanava hiljenee, soi taajuudella Radio Suomi.
Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisradiot toimivat tiiviissä yhteistyössä. Maiden välille rakennettu Kalottiohjelmasiirtoyhteys mahdollistaa päivittäiset yhteislähetykset ja joustavan ohjelmavaihdon.
Nousuniemi pitää Kalottiyhteistyötä tärkeänä. Yhteistyö takaa sen, että alueen asukkaat saavat hyvän kuvan koko Kalottialueen tapahtumista. Toki uutisissa kerrotaan merkittävistä valtakunnan tai maailman tapahtumista. "Radio on nopein tiedotusväline harvaan asutulla alueella," Nousuniemi toteaa.
"Kyllä Saamen radiolla on ihan oma saundinsa. Sen kuulee esimerkiksi kanavan musiikkivalinnoissa", Nousuniemi selvittää. Kun etelänihminen epäilee, että kanavalla kaikuu pelkkä joiku, korjaa aluepäällikkö nopeasti, että Saamen radiossa kuuluu paljon muutakin musiikkia kuin joikua. Saamen radio soittaa pääasiassa saamenkielistä musiikkia; iskelmiä ja tarvittaessa vaikkapa saamelaista heviä. Ylipäätään etnomusiikki on löytänyt paikkansa Saamen radion taajuudelta. Parhaillaan kanavan listaykkönen on Frode Fjellheimin Jazz -yhtye kappaleellaan Saajve Dans.
"Tärkeä osa ohjelmistossa on tietenkin kulttuurilla, luonto-ohjelmilla ja ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelulla. Tällä hetkellä kanavalla lähetetään mm. ohjelmasarjaa hyvistä tarinankertojista ja syntymäpäivän kunniaksi on arkistoista kaivettu esiin myös arkistojen aarteita. Perinteinen jatkoluentakin on vielä arvossaan Saamen radiossa.
Lastenohjelmien kohtalosta Nousuniemi on huolissaan. "Norjan saamen radio on vastannut tähän asti saamenkielisistä lasten radio-ohjelmista ja nyt näyttää siltä, että norjalaiset keskittyvät saamenkielisiin lasten tv-ohjelmiin ja luopuvat kokonaan lasten radio-ohjelmista", Nousuniemi harmittelee.
Elämänmakuista ohjelmaa Potentiaalisia kuuntelijoita Saamen radiolla on Suomessa noin 6000. Vuoden 1994 kuuntelijatutkimuksessa kanavan todettiin tavoittavan päivittäin noin 59 prosenttia kuuntelijoista. Pohjoismaissa radioyleisöä on runsaat 50 000 saamelaista.
Nousuniemi arvostaa kovasti kuuntelijoita saatavaa palautetta. "Jos sitä ei tule, on syytä huolestua. Alkuvaiheessa ihmiset eivät uskaltaneet edes antaa palautetta. He pelkäsivät, että radion toiminta loppuu, jos sitä arvostellaan.
"Hopeaseppä Petteri Laiti Inarista Samekin sepänpajasta pysyttelee lähes poikkeuksetta Saamen radion taajuudella. "Lähetys alkaa 7.15, siihen on ihmisen hyvä herätä", Laiti naurahtaa. Hän pitää saamelaisten omaa radiokanavaa tärkeänä tiedon lähteenä. Myös kielen kannalta radio on erittäin tärkeä. Mistäpä muualta oppisi esimerkiksi uusia sanoja.
Jos Laiti saisi päättää, hän kuuntelisi pajassaan enemmän saamenkielisiä uutisia valtakunnan ja miksei myös maailmankin asioista. Myös saamelaisten perinteiden soisi saavan enemmän tilaa kanavalla. "Lapset eivät esimerkiksi enää opi perinteisiä käsityötaitoja vanhemmiltaan", Laiti toteaa ja kertoo vielä itse kasvaneensa lähestulkoon kilpaa isän veistelemän lastukasan kanssa.
Oma kanava saa Laitilta myös arvostelua osakseen. "Monipuolisuutta ei saa unohtaa. Varsinkin saamelaispolitiikkaan liittyvissä asioissa on tuotava riittävästi esiin erilaisia näkökulmia", Laiti muistuttaa.
Saamen radio kiitää tiedon valtatiellä Internetin ohella Saamen radio on aloittamassa omien teksti-tv sivujen välittämisen. Nousuniemi on vilpittömän iloinen työntekijöidensä uudesta saavutuksesta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan Saamen radion, Ylen, Lapin liiton ja Euroopan Unionin välinen projekti tuo saamenkieliset teksti-sivut piakkoin lähes joka savuun TV 1:n näkyvyysalueella. Vastaanottaja tarvitsee television lisäksi dekooderin eli mustan laatikon, joka vastaanottaa sivut.
"Saamen radion teksti-tv sisältää noin 240 sivua saamenkielistä tekstiä. Sivut tarjoavat uutisia, urheilua, säätietoja ja useiden saamelaisten organisaation tiedotuksia. Lisäksi Saamen radion teksti-tv:ssa on oma yleisönosasto ja lasten- ja nuortensivut", Nousuniemi luettelee.
Saamen radio ei pysähdy webbiin eikä nettiin. Aluepäällikön ajatuksissa vie yhä enemmän aikaa DAB eli digitaalinen radio, joka lähestyy jo Kalottiakin. Pohjoismaiden saamenkielisten radioiden yhteinen digitaalinen radiokanava on täyttä totta jo vuonna 1999. Koelähetykset alkavat reilun vuoden kuluttua. Televisiokin häilyy ajatuksissa, sillä saamelaisradioiden päälliköt selvittävät parhaillaan mahdollisuuksia saamelaisten yhteispohjoismaiseen televisiotoimintaan.
