Vain Ylessä: Ohjelmaa lapsille
Unna Junná on palkittu saamenkielinen lastenohjelma, josta nähdään sunnuntaina 100. jakso.
”Pyysimme ohjelmaan tarinoita Inarin koulun pohjoissaamen luokilta. Maahismuori ja muut seikkailut toteutettiin ohjelmaan yhdessä innokkaiden lasten kanssa”, kertoo toimittaja-tuottaja Ritva Torikka YLE Sámi Radiosta.
Unna Junnán radio-sisar on viikottain tuleva puolituntinen Binna Bánna, jota toimittaa Kirsti Länsman. Saamenkieliseen lasten tarjontaan pienen lisän tuo BUU-klubbenin joulukalenteri, jonka nettipeleihin lapsia opastaa Teppo-nalle kaikilla kotimaisilla kielillä.
Saamen Radio ja Ruotsin SVT-Sápmi ovat tehneet Unna Junnáa yhdessä. Inarissa tuotetaan vuosittain 15 ohjelmaa ja Ruotsin Kiirunassa sama määrä. Ensi vuoden alusta kuvio muuttuu. SVT irtautuu Unna Junnásta ja satsaa yhden ohjelman sijaan kahteen eri-ikäisille lapsille suunnattuun ohjelmaan.
”Me teemme Unna Junnáa jatkossa yksin, vaikka inserttivaihtoa varmasti jatketaan. Toivottavasti voimme edelleen tuottaa 30 ohjelmaa vuodessa. Jos määrä vähenee, katkoista tulee pitkiä ja riskinä voi olla yleisökato”, pohtii Ritva Torikka.
Päätöksiä ohjelmien vuotuisesta määrästä ei Ylen lastenohjelmien päällikkö Teija Rantalan mukaan ole vielä tehty. ”Mutta Unna Junná varmasti jatkaa, rahaa ei tosin ole yhtään enempää kuin ennenkään. Yksi vaihtoehto on uusintojen käyttö”, Rantala toteaa.
Identiteetti, kieli ja saamenkielinen nykyisyys
Saamenkielinen mediatarjonta lapsille on niukkaa. Suomessa Yle on ainoa tekijä tällä saralla.
”Ohjelmilla on iso merkitys kielen ja identiteetin vahvistajina. Ne tekevät saamenkieliset lapset näkyväksi ryhmäksi ja luovat saamenkielistä nykyisyyttä”, Ritva Torikka sanoo. Lapsilta saa myös palautetta; Unna Junná on ”jotakin juuri meille”.
Yhteispohjoimaisesta saamenkielisestä lastenohjelmasta oli suunnitelmat jo vuonna 2005, mutta alku oli nihkeä. Vasta saamelaisten lasten ja heidän vanhempiensa visiitti eduskuntaan ja mielenosoitus joulukuussa 2005 toivat vauhtia starttiin Ylen osalta. Hallintoneuvosto otti asian omakseen ja ensimmäinen kausi Unna Junnáa nähtiin tv:ssä syksyllä 2007.
Jo saamen kielten ylläpito on enemmän kuin haaste. Suomessa puhutuista kolmesta saamen kielestä kaksi eli inarin- ja koltansaame ovat vakavasti uhanalaisia. Eikä kaksi ohjelmaa saamelaisille lapsille ole paljon. Saamelaiskäräjät toivookin Yleltä lisäresursseja lastenohjelmille. Se on esittänyt myös, että Ylen muut lastenohjelmat dubattaisiin saamen kielille.
Yhteistyö Ruotsin ja Norjan yleisradioyhtiöiden kanssa on valtioiden rajat ylittävässä Saamenmaassa tärkeää. Se jatkuu myös lastenohjelmien tekijöiden kesken, vaikka Unna Junná -yhteistyö loppuukin. Tavoitteena on myös animaatioinserttien vaihto myös muiden alkuperäiskansojen tv-tuottajien kanssa.
Mukana työpajoissa ja kielipesissä
Ohjelman teossa tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat SAAK eli saamelaisalueen koulutuskeskus, alkuperäiskansojen elokuvakeskus ja alueen koulut sekä päiväkodit. ”SAAK:in kanssa meillä on esimerkiksi ollut Flash-animaatiokursseja. Myös koulujen työpajoihin osallistumme mieluusti ja teemme ohjelmaa lasten kanssa”, Ritva Torikka kertoo.
Marraskuussa Unna Junná voitti Venäjän Komin tasavallassa järjestetyn suomalais-ugrilaisten kansojen elokuvafestivaalien lastenelokuvien sarjan. Ohjelma sai kiitosta innovatiivisuudesta ja siitä että se panee aivot töihin. ”Se on meidän tavoitteemme. Joten hienosti tulkittu tuomaristolta”, Torikka nauraa.
Radio-ohjelmaa kolmella kielellä
Ritva Torikan lisäksi Unna Junná -tiimiin kuuluvat muun muassa juontaja, freelancer-näyttelijä Irene Länsman, kuvaaja-leikkaaja Joonas Saari ja toimittaja Kirsti Länsman. Länsman tekee myös viikottain radioon puolen tunnin mittaista Binna Bánnaa. Binna Bánna eli vapaasti suomennettuna pikkuriikkinen on kolmikielinen makasiiniohjelma. Osuuksia siihen tekevät myös Saamen Radion toimittajat Anja Kaarret inarinsaameksi ja Merja Fofonoff koltansaameksi.
”Vaikka yli puolet saamelaislapsista asuu Saamenmaan ulkopuolella ja usein kaupungeissa, on meillä paljon luontoaiheita. Saamelaisuus elää ja muuttuu, mutta luonnonläheinen elämätapa on vahva osa kulttuuria. Meillä on paljon loruja, ruähnoja ja lauluja Muuten teemme ohjelmaa kaikesta ajankohtaisesta, asioista, jotka lasten maailmaan ylipäänsäkin kuuluvat”, kertoo Kirsti Länsman.
Unna Junnásta tehdään sekä suomeksi että ruotsiksi tekstitetyt versiot. SVT esittää ohjelman lauantaisin ja YLE sunnuntaiaamuisin klo 7.45 TV2:lla ja uusintana FST5:lla 10.30.
Lauantaina 20.11 vietetään lapsen oikeuksien päivää – YLE TV2:lla lapset myös kuuluttavat perjantain ja lauantain lähetyksiä.
Teksti: Marja Niemi
Internetissä:
Unna Junná
Vain Ylessä -sarjassa aiemmin:
