Vain Ylessä: Kansanradio on henkireikä taviksille
Aina sunnuntaina keskipäivän jälkeen YLE Radio Suomen taajuudella purnataan, paasataan, ihmetellään, lauletaan ja lausutaan runoja. On Kansanradion aika. Tunteet ovat monesti pinnassa paitsi ohjelmaan soittavilla, myös kuuntelijoilla. Ehkä Kansanradio on juuri siksi niin suosittu: sitä kuuntelee viikoittain keskimäärin 400 000 kuulijaa, enimmillään puolikin miljoonaa suomalaista.
Kansanradio on pitänyt pintansa tavallisten suomalaisten henkireikänä. Kansalla on sydämellään rupisia tarinoita, mutta myös valoisampaa kerrottavaa.
”Ihmisiä kiehtovat eri asiat. He saattavat hakea vertaistarinoita, joku haluaa kauhistella kuulemaansa, toinen on ihan vain utelias, mitä toisille kuuluu tässä maassa. Jotkut, etenkin nuoret, suhtautuvat ohjelmaan huumorilla”, Kansanradion toimittaja Jaana Selin arvelee. ”Kaiken kaikkiaan ihmisillä on halu kuulla radiossa myös tavallisten ihmisten tarinoita virkamiesten ja dosenttien juttujen päälle.”
Uutisaiheet puhuttavat
Kun Kansanradion lähetykset alkoivat vuonna 1979, sosiaalisen median kultakausi oli kaukana tulevaisuudessa. Jaana Selinin mielestä Kansanradio on ensimmäinen tätä laatua. ”Ihmiset saavat omin sanoin kertoa huolistaan ja iloistaan ja he saavat pulmiinsa vertaistukea muilta. Kansanradio on kuin yleisönosasto, mutta kynnys on matalampi kuin lehtiin kirjoitettaessa, sillä meihin saa yhteyden tarttumalla vain luuriin.”
Ja yhteydenottoja tulee, puhelinvastaajaan kaksikin sataa viestiä per viikko. Lähetyksessä ääneen ehtii enimmillään parikymmentä soittajaa. Ajankohtaisiin aiheisiin tartutaan nopeasti, esimerkiksi kansanedustajien palkkojen korottaminen kuului aikoinaan yhteydenotoissa välittömästi.
”Radionkuuntelijat seuraavat aikaansa ja reagoivat nopeasti”, Selin huomauttaa.
Lähikontakti ihmisiin
Jaana Selin myöntää, että toimittajillakin on välillä mieli herkillä. ”Varsinkin alkuaikoina ihmisten huolet tarttuivat mukaan niin, ettei yöllä tullut aina uni. Olen minä itkutkin välillä tirauttanut, mutta se kuuluu kyllä mun luonteeseeni muutenkin.” Jaana toteaa, että jo paineiden purkamisen takia on hyvä tehdä ohjelmaa yhdessä työpari Ari Koposen kanssa. ”Toisaalta tämä on ainutlaatuista ihmisten kohtaamista. On arvokasta saada tämänkaltaista luottamusta osakseen,” toimittajat sanovat.
Kansanradion tekijöillä on hallussaan melkoinen otos suomalaista tarinapankkia. Ari Koponen poimii yhden: ”Elvi-niminen nainen soitti lähetykseen ja kertoi tämän vuosia vanhan sattumuksen. Hän oli tuolloin juuri eronnut ja halusi lunastaa kotitalonsa itselleen. Paikallinen pankki ei kuitenkaan suostunut lainaamaan hänelle rahaa, joten Elvi kirjoitti suoraan Suomen Pankin silloiselle pääjohtajalle Mauno Koivistolle. Koivistohan tarttui asiaan ja kirjoitti puolestaan pankinjohtajalle. Elvi sai rahansa.”
Kansanradio Radio Suomessa sunnuntaisin kello 12.06 - 12.40.
Teksti ja kuva: Maija Jokiniemi
Yleisö äänessä
- Nuorten sävellahja alkoi soida jo 1960-luvulla. Usein nimeä vaihtanut, mutta samaa teemaa noudatteleva ohjelma on vuoden 2008 alusta tunnettu nimellä Entisten nuorten sävellahja.
- Puhelinlangat laulaa on lokakuussa 38 vuotta täyttävä koko kansan toivekonsertti. Ensilähetys oli 13.10.1972.
- Luontoilta on vastannut suomalaisia askarruttaneisiin luontokysymyksiin jo huhtikuusta 1975.
- Perinteikkäin kontaktiohjelma on syyskuun lopussa 40 vuotta täyttävä, klassiseen musiikkiin erikoistunut Sävel on vapaa. Ohjelman pohjalta ovat syntyneet myös kansanmusiikin, hengellisen musiikin, jazzin ja lastenlaulujen toivekonsertit.
- 2000-luvulla Ylen radiokanavien kontaktiohjelmien määrä on tasaisesti kasvanut. Uusissa ohjelmissa keskitytään usein päivänpolttaviin aiheisiin.
Kuuntele Kansanradion lähetyksiä
Vain Ylessä -sarjassa aiemmin:
