Täytyy koskettaa entistä syvemmältä
”Monilla on käsitys siitä, mitä julkisen palvelun yleisradioyhtiö saa ja ei saa tehdä”, sanoo Ylen Julkaisut-yksikön suunnittelupäällikkö Ritva Leino. Nyt puhutaan Ylen Mannerheim-hankkeesta. Elokuva ja siihen liittyvä tv-sarja ovat saaneet melkoisesti huomiota mediassa. Suomalaiset ovat olleet hämmentyneitä.
”Ensin ne sanovat tekevänsä elokuvaa, mutta eivät teekään sitä elokuvaa, jota osa kansasta odottaa. Sitten ne sanovat vielä tekevänsä jonkun making of -sarjan", Leino hahmottaa hämmennystä. Kuvioon kuuluu vielä Päivitämme sankaruutta -kampanja verkossa. Mitä ihmettä?
”Monimediaisen tapahtumakonseptin hahmottaminen on vaikeaa. Suomalaisessa mediamaisemassa ei ole monia esimerkkejä tai hankkeita, johon voisi viitata”, Ritva Leino myöntää. Hän kutsuu hanketta mieluiten mediamatkaksi. ”Tämä on prosessi. Yle on vienyt suomalaiset matkalle, jolla on useita etappeja. Sisältö saa uusia tasoja matkan aikana. Oikeastaanhan sisältö on olemassa vasta kun se on otettu vastaan.”
Jos ei oteta riskejä, ei synny uutta
Yleä on kritisoitu kovin sanoin Mannerheim-hankkeesta. Miten Yle voi tehdä tällaista, ja vielä suomalaisten rahoilla?
”Yle ei tee sisältöä, joka on vastoin julkisen palvelun arvoja ja tavoitteita”, linjaa Ritva Leinon työpari, tilaaja Arttu Nurmi. Silti riskejä pitää voida ottaa, muuten ei synny mitään uutta. Ja kun niin päätetään tehdä, täytyy hankkeen olla julkisen palvelun etiikan mukainen.
”Mannerheim-hankkeessa on selkeä julkisen palvelun perussoundi: tarkastellaan suomalaisuutta ja myös monikulttuurisuutta tämän päivän Suomessa”, Ritva Leino sanoo. Tuttu tarina ja tuttu hahmo on sovitettu tähän aikaan. ”Tuodaan uusi vanhan sisään. Silloin tarinaan saadaan useampia tasoja.”
Kulttuuritoimijana Yle on hyvässä asemassa. Sitä eivät sido samat rajoitukset kuin kaupallisia mediayhtiöitä.
”Kaupallinen rohkeus on turvallisuushakuista ja konservatiivista. Kaupalliset tarvitsevat isoja volyymeja”, Arttu Nurmi muotoilee. Yle puolestaan voi ja sen pitääkin luoda uutta ja tehdä kokeiluja.
Taustojen täytyy olla kunnossa
”Kulttuurin ensisijainen tehtävä ei ole tuottaa turvallisuutta”, sanoo Ritva Leino. Luotettavuudesta sen sijaan ei voi tinkiä. Fiktion ja kulttuurin luotettavuus on erilaista kuin vaikkapa uutistoiminnan. ”Taustojen täytyy olla kunnossa, research tehtynä. Muoto voi sitten olla yllättävää ja kuplivaa.”
Toisaalta Ylen täytyy palvella myös suuria yleisöjä. ”Se on meidän oikeutemme ja velvollisuutemme”, Ritva Leino sanoo.
Toki Ylen Mannerheim-hanke on myös panostus nuorempiin yleisöihin. ”Mainosmaailmasta on tullut viestiä, että tällä hankkeella Yle on tullut vahvasti takaisin tietyn sukupolven pelikentälle”, Arttu Nurmi kertoo.
Hän toivoo, että Mannerheim edes havahduttaa. Pysäyttäminen tuntuu nykymaailmassa olevan jo liikaa toivottu.
”Vaikuttavuuden saamiseksi täytyy koskettaa entistä syvemmältä. Kun tehdään ohjelmia, joista ihmiset tykkäävät, ne täytyy tehdä niin hyvin, että ihmiset myös haluavat kertoa tykkäävänsä. Samalla syntyy tietysti myös entistä suurempaa vastustusta.”
