Netti haukkaa joka vuosi suuremman osan Ylen jakelukuluista

Internetin osuus Ylen jakelukuluista kasvaa tasaisesti, kun netti-tv:n ja -radioiden suosio lisääntyy.
Tällä hetkellä noin 40 miljoonan euron vuosittaisesta potista noin 18 miljoonaa menee tv-jakeluun ja 15 miljoonaa radiojakeluun. Noin 7 miljoonaa kuluu satelliitti- ja laajakaistajakeluun.

Ylen jakelun ja siirron päällikkö Olli Sipilä ennustaa, että 5–10 vuoden päästä suhteet muuttuvat. Tuolloin Ylen kanavarakenne ja palvelutarjonta näyttää toisenlaiselta.

”Ennustan, että vuotuiset jakelukulut nousevat 45–50 miljoonaan euroon. Suhde muuttuu siten, että perinteisestä jakelusta siirtyy 5–10 miljoonaa euroa laajakaistajakeluun.”

Television osalta kustannusten kehitys riippuu pitkälti siitä, montako tv-kanavaa Ylellä on.

”Kyse on siitä, mitä yhtiö haluaa ja mihin jakelun painopisteet siirretään. Yhtiö linjaa, kuinka laajaa peruspalvelutasoa se ylläpitää – eli kuinka monta kanavaa sillä on televisiossa ja radiossa on, ja kuinka paljon se haluaa kasvaa netissä”, Olli toteaa.

Jokainen kävijä nostaa kustannuksia

Nettijakelun kustannukset eroavat perinteisen broadcastingin kustannuksista siinä, että netissä jakelukustannukset kasvavat käyttäjämäärän lisääntyessä.

”Mitä enemmän käyttäjiä on, sitä enemmän konehuoneessa pitää olla tehoa ja sitä parempaa julkaisualustaa tarvitaan. Myös laajakaistayhteyksien tulee parantua, jos käyttäjämäärät kasvavat.”

Perinteinen broadcast-jakelu on tällä hetkellä selvästi nettijakelua kustannustehokkaampaa. Televisio ja radio ovat myös selvästi tärkeimmät jakelukanavat Ylelle: Ylen tv-kanavia katsoo viikottain noin 4,4 miljoonaa ja radioita kuuntelee viikottain 4,5 miljoonaa suomalaista. Yle.fi:llä on parhaimmillaan noin 1,5 miljoonaa viikkokävijää.

Kokonaiskulut kuriin

Ylelle haaste on pitää perinteinen jakelu ja uusi media tasapainossa. Jakeluteiden määrä kasvaa edelleen netin myötä, mutta perinteisestä jakelusta ei voida luopua, koska Ylen tulee palvella kaikkia suomalaisia. Jakelun kustannukset eivät silti saisi juuri nousta nykyisestä.

”Tämän takia meidän on haettava säästöjä tv:n ja radion jakelusopimuksista ja etsittävä kumppanuuksia, joissa jakelun kustannuksista vastaa joku muu kuin Yle.”

Esimerkiksi mobiili-tv:ssä jakelukustannuksista vastaa palveluoperaattori, joka perii käyttäjiltä maksua palvelusta. Perinteisen netti-tv:n muuttaminen maksulliseksi on kuitenkin vaikeaa, etenkin Ylelle.

”Mtv3:n katsomossa osa sisällöstä on maksullista ja Nelosen ruutu.fi sisältää mainoksia. Ylen palvelut on totuttu saamaan tv-maksulla, joten Areenan muuttaminen maksulliseksi olisi vaikeaa. Malli, jossa sisällön uutuudesta maksettaisiin, voisi ehkäpä toimia”, Olli Sipilä miettii.

Laajakaistaverkkojen kestävyys testissä

Netti-tv:n suosio riippuu yhä paljon siitä, kuinka kansallinen laajakaistaohjelma onnistuu. Ohjelman tavoitteena on, että nopea laajakaistayhteys olisi saatavissa 99 prosenttiin suomalaiskotitalouksista.

”Nettikatselun ja -kuuntelun lisääntyminen on haaste verkko-operaattoreillekin. Jos ajatellaan, että radion prime timen 2,5 miljoonaa samanaikaista kuulijaa tai Linnan juhlien 2 miljoonaa katsojaa siirtyvät nettiin, operaattoreiden verkkojen kapasiteetti on kovilla”, Olli kuvailee.

Tällä hetkellä netin yhtäaikaiset käyttäjämäärät ovat Suomessa suhteellisen pieniä: Areenalla on enimmillään ollut muutamia kymmeniä tuhansia samanaikaisia käyttäjiä.

”Nettijakeluun syntyy lähivuosina uusia teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat netti-tv:n katselun lisääntymisen. Viiden vuoden päästä olemme viisaampia”, Olli uskoo.

Teksti:Anni Erkko/Yle
Kuva: Yle