Nelme-hanke selvitti sähköisen median suuntia

Sähköisen median liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti. Yhteiskunta, teknologia ja mediasisältöjen käyttö muuttuvat. Muutos koskettaa niin julkisen palvelun yhtiöitä kuin kaupallisia toimijoita, niiden yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita.

Alan kehityssuuntia ja tulevaisuudenkuvia on tutkittu kaksivuotisessa Nelme-hankkeessa. Nelme eli New electronic media on sähköisen median toimialan yhteinen tutkimushanke, jossa on selvitetty teknologisen ympäristön kehitystä vuoteen 2020 asti.

”En muista että Suomen media-alan keskeiset toimijat olisivat aiemmin tehneet näin mittavaa yhteistyötä”, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Jouko Pesonen. Hän työskentelee teknologiapäällikkönä Ylen teknologiatoiminnossa.

Tutkimuksessa on haettu ymmärrystä ja taustatietoa niin perusteknologiasta kuin kuluttajalaitteista, -käyttäytymisestä sekä tuotantoprosesseista ja jakelusta.

Kaksivuotisessa hankkeessa ovat Ylen lisäksi olleet mukana MTV, Anvia, Tieto, Sofia Digital, Jutel ja Genelec sekä kolme tutkimuslaitosta VTT, TUT ja Metropolia. Hanketta on rahoittanut Tekes.

Teknologiaa, bisnestä, kuluttajakäyttäytymistä

Hankkeen tuloksena on syntynyt ennusteita sähköisen median tulevaisuuden ratkaisevista suuntaviivoista. Erityisesti painotettiin sähköisen joukkoviestinnän ja broadcast-toiminnan tulevaisuutta. Pohdinnan tueksi on mietitty vuoteen 2020 ulottuvia näköaloja niin teknologiakehityksestä, business-malleista, kuluttajakäyttäytymisestä kuin uusista käytännöistä, kuten ambient-mediasta.

Jouko Pesonen muistuttaa, että rinnakkaista tutkimusta tehdään jatkuvasti, sekä Ylen sisällä että kansainvälisesti. Myös suomalainen Nextmedia-hanke on samalla alueella.

Mitä tapahtuu jakelulle?

Nelme-hankkeen tuloksia esiteltiin seminaarissa Ylessä 11.12.

Yksi keskeisistä kysymyksistä on jakelun tulevaisuus: säilyykö broadcast, entä miten laajakaista kehittyy? Broadcast-yhtiöiden vahvuus on sisällöntuotannossa ja brändissä, yhtiöillä on valmiit yleisöt.

Euroopassa kokeilussa on HbbTV-standardi, joka toimii linkkinä laajakaistan ja perinteisen broadcastin välillä. Tämä voisi olla yksi tapa, jolla broadcast-yhtiöt pystyisivät pitämään yleisönsä itsellään sen sijaan, että välissä toimisi esimerkiksi laajakaistajakelijayhtiö, jolle broadcastereiden sisällöt tuovat asiakkaita.

”Ylellä perinteiset mediat – tv ja radio – ovat aika hyvin hallussa. Toki silläkin alueella voi tulla nopeita muutoksia, mutta uskoisin, että vain säätelijöiden toimesta. Jakeluteiden kehittyminen ja verkko sekä sosiaalinen media ovat asioita, joita emme saa päästää pois silmistämme”, Jouko Pesonen arvioi.

Laajakaistakäyttö toki lisääntyy voimakkaasti, mutta Suomi on laajakaistan kannalta maantieteellisesti haastava alue. Toisaalta arvioidaan, että satelliittijakelu on se, joka ensimmäisenä hiipuu laajakaistan tieltä.

Kolme vuotta on pitkä aika

Laatu, teknologia ja tekijöiden osaaminen. Asiakas- ja palvelukeskeisyys. Mitä asiakkaat oikeasti haluavat ja miten he sen haluavat? Miten sisältöjä kulutetaan? Mitä laatu oikeastaan on? Ja miten media-alan tekijät pysyvät kärryillä siitä, mikä kaiken informaation keskellä oikeasti on olennaista ihmisille? Ratkaiseeko sisältö sittenkään, vai onko käyttökokemus tärkeämpi?

”Minun mielipiteeni on, että sisältö ja sen helppo käytettävyys ratkaisee”, Jouko Pesonen arvioi. ”Vain murto-osa kuluttajista miettii ensisijaisesti teknistä laatua. Mutta jos laitteet ovat sekavia ja niitä on vaikea käyttää, se ei ole miellyttävää.”

Nelme-hankkeen tulosten toivotaan antavan tukea tulevaisuuden tuotantoratkaisujen suunnitteluun. Kun tiedetään, mitä voi olla tulossa, voidaan tehdä oikea-aikaisia päätöksiä ja osataan ajoittaa ja keskittää tarjonta oikein.

”Kokonaisuuden hahmottaminen on haastavaa. Jonkun mielestä esimerkiksi kulutuskäyttäytyminen on tärkein asia, mutta toisaalta me pystymme ohjaamaan sitä tekemillämme ratkaisuilla”, Pesonen havainnollistaa.

Muutoksen nopeus on huima.

”Uskon, että kolme vuottakin on liian pitkä aikaväli tehdä pysyviä päätöksiä. Täytyy olla valmis hyvinkin nopeisiin korjausliikkeisiin.”

Henkilökohtaista palvelua

Broadcastingin katoamista Jouko Pesonen ei kuitenkaan ennusta. ”Niin kauan kuin Ylen velvollisuus on jakaa sisältöjä tasapuolisesti kaikille, teemme broadcastia.” Perinteisen jakelun asemaa pidetään yleisesti vahvana, mutta mistäs sitä tietää.

”Tärkeintä on, että ihmiset kokevat, että he saavat henkilökohtaista palvelua. Että me osaamme tehdä valintoja, jotka saavat ihmiset tuntemaan, että olemme ajatelleet juuri heitä.”

Asia, jota Nelme-hankkeessakaan ei paljoa käsitelty, on sisällön tekemisen ja jakelun kulttuurinmuutos. Jouko Pesonen puhuu valtavirtakulttuurista, jota Ylekin osaltaan on ja on ollut luomassa. Esimerkiksi uutislähetysten osalta Yle on ollut tavallaan standardi, johon muita uutisten tekijöitä on verrattu.

”On olemassa valtavirtatapa tehdä asioita, ja nyt se on maailmanlaajuinen. Meidän täytyy pysyä mukana siinä.”

Nelme-hankkeen raportteja ja materiaalia löytyy osoitteesta nelme.com. Loppuraporttikin tulee sinne lähipäivinä.