Markkinahäirikkö vai aarre kotimaiselle kulttuurille?
"En ole kovin optimistinen julkisen palvelun tulevaisuuden suhteen. EU:ssa katsotaan kaikkea vain markkinoiden edistämisen näkökulmasta. Samalla poliittinen puuttuminen yleisradioiden toimintaan on lisääntynyt. Tämä kutistaa yhtiöiden roolia", totesi hollantilaisen Nijmegenin yliopiston journalismin professori Jo Bardoel.
"Päinvastoin. Yleisradiotoiminta on ainoa asia, jonka EU-lainsäädännössä todetaan syystä saavan vääristää markkinoita. Sillä on niin suuri kulttuurinen arvo. Tämä takaa roolin myös tulevaisuudessa ja uusilla jakeluteillä", vastasi viestinnän professori Caroline Pauwels Brysselin yliopistosta.
Euroopan johtavat mediatutkijat päätyivät itsekin väittelyyn arvioidessaan julkisen palvelun tulevaisuutta maanantaina 27.8.2012 järjestetyssä seminaarissa Public Service Media in the 2010s Finlandia-talolla.
Onko viihde julkista palvelua? Vääristääkö julkinen palvelu markkinoita? Pitäisikö julkisen palvelun jakaa netissä vain radio- ja tv-sisältöjä vai olla aktiivinen uuden luoja? Tuttuja aiheita keskustelussa meillä täällä Suomessa – mutta myös Hollannissa, Britanniassa, Belgiassa, Itävallassa ja Ruotsissa. Yleisradioyhtiöiden ja kaupallisen median kohtaaminen uusilla jakeluteillä aiheuttaa kipakkaa sananvaihtoa kaikkialla Euroopassa. Alustuksia oli saapunut kuulemaan ja kommentoimaan satakunta edustajaa Suomen mediataloista, yliopistoilta, ministeriöistä ja järjestöistä. Seminaarin järjestivät Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskus ja Ylen hallintoneuvosto.
"Nyt kun Yleä rahoitetaan verovaroin, on entistä tärkeämpää pohtia sitä mitä julkinen palvelu on tulevaisuudessa. On hienoa, että Helsingin yliopisto kansainvälisine verkostoineen halusi lähteä avaamaan tätä", sanoo Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Ilkka Kantola.
Yksi keskeinen kysymys on millaisia uusia palveluita vaikkapa Yle voi tulevaisuudessa aloittaa. EU:n komissio vaatii merkittävien uusien palvelujen arvioimista ennakkoon. Jos uusi palvelu ei kohtuuttomasti vääristä markkinoita se voidaan ottaa käyttöön.
"Arviointi on pakottanut esimerkiksi BBC:n miettimään paremmin omia valintojaan. Aiemmin johtajat toteuttivat kaikki haaveensa, nyt on pakko pohtia mitä todella halutaan tehdä ja onko se todella julkista palvelua", summaa journalismin tutkimuksen professori David Levy Oxfordin yliopistosta.
Levyn mielestä yleisradioyhtiöiden pitäisi uusiutua jatkuvasti ja pohtia kuinka vastata juuri käyttäjien tarpeisiin. Tietenkin myös uusilla jakeluteillä, siitä myös muut seminaarin puhujat olivat yhtä mieltä.
"Historiallisesti julkisen palvelun sisällöt ovat pakottaneet myös kaupalliset parempaan laatuun, niin tässäkin. Eikä perinteinen media mihinkään katoa – esimerkiksi sosiaalisessa mediassa viitataan useimmiten juuri perinteisesti tehtyyn sisältöön, vaikkapa ohjelmiin tai uutisiin", myötäili Salzburgin yliopiston mediatalouden professori Josef Trappel.
Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Anu Nissinen halusi hälventää viime ajat julkisuudessa vallinnutta vastakkainasettelua. "Näen, että Suomessa on ollut liikaa vastakkainasettelua julkisen ja kaupallisen median välillä. Meidän pitäisi yrittää päästä tämän yläpuolelle ja taata, että pystymme yhdessä jatkossa tarjoamaan suomalaisille suunnattuja sisältöjä. Etteivät rahat valu täältä ulkomaisille toimijoille kuten Googlelle."
