Kimmo Sasi:”Mediamaksutyyppinen rahoitusmalli antaisi vakautta Ylen toiminnalle”
Hallintoneuvoston puheenjohtajan mukaan Yle menestyy keskittymällä sisällön tuottamiseen.
-”Kun muutoksia tehdään, pitää olla vahva usko siihen, että muutokset johtavat selvästi parempaan lopputulokseen”, lausuu Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok). Hän itse ei ole vakuuttunut, että juuri yhtiöittäminen olisi se tapa, jolla Ylen ongelmat ratkaistaan. -”Mutta mitään ehdotusta ei pidä heti ampua alas, vaan jokainen uskottava vaihtoehto pitää selvittää.”
Ylen toiminnan tehostaminen on ollut tapetilla viime aikoina. Rahoitusratkaisu kuitenkin seisoo. Sasi muistuttaa, että kun mediamaksuesitys vedettiin takaisin, samalla linjattiin, että Ylen rahoituksesta päättävät seuraava hallitus ja eduskunta.
Sasi toivoo, että päätös Ylen rahoituksesta tulevaisuudessa saataisiin mahdollisimman nopeasti uuden eduskunnan valinnan jälkeen. Hän muistuttaa, että tähän saakka Ylen asiat on pystytty hoitamaan parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä.
Mediamaksu olisi toimivin rahoitusmalli
Kimmo Sasi näkee Mika Lintilän luotsaaman parlamentaarisen työryhmän esittämän mediamaksun varsin toimivana rahoitusmallina. Laitesidonnaisuudesta on pakko luopua, ja lähes jokainen kotitalous hyödyntää Ylen palveluita. -”Mediamaksutyyppinen rahoitusmalli antaisi vakautta Ylen toiminnalle.”
Yksi mahdollisuus rahoituksen järjestämiseen on korvamerkitä Ylelle osa ALV-potista. Sasi kuitenkin arvelee, että omaa osuuttaan tulisivat silloin vaatimaan myös monet muut toimijat.
Budjettirahoituksen ongelmat puolestaan liittyvät erityisesti valtiontalouden tilaan. Kun alijäämä on iso, tulee leikkauksia, ja ne puolestaan on helppo kohdistaa yleisradioyhtiöön. Tästä on jo kokemusta esimerkiksi Hollannissa.
Tv-maksun korotus antaa suuntaa rahoituksen tasolle tulevaisuudessa
Seppo Niemelän parlamentaarisen työryhmän esityksessä vuonna 2004 linjattiin, että tv-maksua korotetaan vuosittain kustannustason nousun mukaan lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Viime vuonna korotusta saatiin kuitenkin vain kolme prosenttia.
Seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa 7.9. hallintoneuvosto päättää valtioneuvostolle annettavasta korotusesityksestä. Sasi ei halua etukäteen täsmentää esitettävää korotusprosenttia.
-”Tuleva korotus antaa suuntaa sille, millaiseksi Ylen rahoitustaso asettuu seuraavien parin vuoden aikana.” Ylelle luvattua 480 miljoonan rahoitustasoa ei korotuksella kuitenkaan luultavasti saavuteta.
Ei julkisen palvelun velvoitteita kaupallisille
Sasi ei näe Yleä poliittisena pelinappulana. -"Yle on nykyisin puhtaasti journalistinen talo. Poliittisista läänityksistä yhtiön sisällä on luovuttu, ja ainoa poliittinen elin Ylessä on hallintoneuvosto. Sielläkin kaikki valvovat toisiaan. Ylessä lähtökohdan pitää olla se, etteivät ulkopuoliset voi puuttua yhtiön toimintaan.”
Hallintoneuvoston kokouksessa 7.9. keskustellaan myös siitä, miten Ylen uusia palveluita jatkossa arvioidaan. Sasi uskoo, että hallintoneuvostossa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, miten valvonta järjestetään. Ilman lakimuutosta valvontamalli on mahdollista järjestää vain yhtiön sisäisesti. Sasi arvelee, että hallintoneuvoston asema Ylen ylimpänä päättävänä elimenä säilyy jatkossakin. -”Tärkeätä on myös se, että valvontamalli saa alan toimijoiden luottamuksen.”
Kaupalliset mediatalot tulisivat enemmän kuin mielellään jakamaan Ylen rahapottia. Esimerkiksi velvoite tekstityksen järjestämisestä on kaupallisten päässä tulkittu julkisen palvelun velvoitteeksi ja siten perusteeksi tukirahalle. Sasi ei jaa tätä näkemystä. -”En usko, että kaupallisille toimijoille annetaan lähitulevaisuudessa merkittäviä julkisen palvelun velvoitteita. Tekstitys on ihan kohtuullinen velvoite, kun ottaa huomioon sen, että kaupallisilla on yksinoikeus mainosrahoitukseen”, hän muistuttaa.
Ulkomaiset tv-sarjat sopivat julkiseen palveluun
Ylen tulevaisuuden haaste on paitsi rahoitus, myös muuttuva mediamaailma. Kimmo Sasi uskoo, että sisältöjen on demand -käyttö lisääntyy. Yle pärjää, kun keskittyy sisällön tuottamiseen ja siihen, mikä on tarkoituksenmukaisin sisältöjen välittämistapa. -”Itse katson Ylen puoli yhdeksän uutiset joka päivä, mutta yhdeksänkymmentäprosenttisesti YLE Areenan kautta”, Sasi havainnollistaa.
”Lakiin kirjattu täysi julkinen palvelu olisi tietysi ristiriitojen välttämiseksi hyvä määritellä nykyistä selkeämmin. Tarkemmin voisi kuvata sen, mikä on ja mikä ei ole julkista palvelua.”
Sasi huomauttaa, ettei edes kaupallisilta toimijoilta saa selkeää vastausta, kun kysytään, mikä kuuluu julkiseen palveluun. Viimeksi natinaa aiheuttivat Ylen HBO-sarjat, mutta muuten konflikteja ei juurikaan ole ollut. -”Olisi kohtuutonta kieltää yleisradioyhtiötä esittämästä laadukkaita ulkomaisia tv-sarjoja. Kuitenkin julkiseen palveluun kuuluu mielestäni olennaisesti sivistyksellinen elementti.”
Teksti: Kaisa Hilden
