Kansallisen kulttuurin vahvistaja vai jäänne menneisyydestä?

-  Euroopan Unionin pitäisi joko pitää näppinsä erossa julkisen palvelun yleisradioyhtiöistä tai alkaa käsitellä niitä niiden omista lähtökohdista. EU:n perustehtävä on taloudellinen, jonka vuoksi se vahtii yhteismarkkinoita ja näkee yleisradioyhtiöt markkinahäirikköinä. EU ei huomioi käytännössä lainkaan yleisradioyhtiöiden kulttuurisia tehtäviä, hollantilaisen Nijmegenin yliopiston journalismin professori Jo Bardoel sanoo. 

Julkisen palvelun tulevaisuutta pohdittiin maanantaina Helsingin Finlandia-talolla, Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksen ja Yleisradion hallintoneuvoston järjestämässä seminaarissa. ”Julkisen palvelun yleisradioyhtiöt 2010-luvulla: uudet palvelut, uudet arvot, uudet rakenteet?” –seminaariin osallistui kansainvälisten luennoitsijoiden lisäksi lähes sata suomalaista yhteiskunnan ja viestintäalan vaikuttajaa.

Brysselin yliopiston median ja viestinnän professori Caroline Pauwels katsoo, että EU:sta on koitunut julkisen palvelun yhtiöille hyvääkin.

- EU:n kilpailusäännökset ovat saaneet yleisradioyhtiöt toimimaan ammattimaisemmin ja miettimään työskentelyään julkisen palvelun tehtävän kautta. EU:n toimintaa määrittelevä Amsterdamin sopimus on yleisradioyhtiöille kuin henkivakuutus, koska siihen on kirjattu julkisen palvelun merkitys kulttuuristen, sosiaalisten ja demokraattisten arvojen kannalta, professori Pauwels korostaa.

Miten julkinen palvelu selviää?

- Yleisradioyhtiöiden suurin uhka on juuttuminen vanhaan, professori David Levy Oxfordin yliopiston journalismin tutkimuskeskuksesta kiteyttää. 

Säilyäkseen merkityksellisinä yleisradioyhtiöiden pitää Levyn mielestä varmistaa riippumattomuutensa, osoittaa, että ne käyttävät rahansa hyvin sekä varjella luovuutta ohjelmissaan. 

Mediajohtamisen professori Greg Lowe Tampereen yliopistosta pitää elintärkeänä kysymyksenä yleisradioyhtiöille sitä, että ne kykenevät perustelemaan ihmisille julkisen palvelun tarpeellisuuden myös aikana, jolloin mediatarjonta on kasvanut valtavaksi.

- Ylenkin tulee miettiä, mikä sen rooli on tulevaisuudessa Suomessa, Greg Lowe korostaa.

Ohjelmien jakelu verkossa kiistakapula

Suurta kiistaa viime vuosina niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on aiheuttanut se, kuinka laajasti yleisradioyhtiöt saavat esittää ohjelmiaan ja sisältöjään internetissä.

Itävaltalaisen Salzburgin yliopiston viestintäpolitiikan ja mediatalouden professori Josef Trappel  ei näe vaihtoehtoja.

-  Yleisradioyhtiöt toimivat tienraivaajina uusien teknologioiden käyttöönotossa. Ne myös asettavat laatuvaatimukset ohjelmatarjonnalle. Siksi yleisradioyhtiöiden toiminnan sääntöihin pitää ehdottomasti sisällyttää kaikkien uudenlaisten jakeluteiden käyttö, Trappel katsoo.

Suomalaisia kaupallisia viestintäyhtiöitä edustavan Viestinnän Keskusliiton lakiasiainjohtaja Satu Kangas  katsoo, ettei julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden pidä antaa vallata verkkoa.

- Iso kysymys kaupalliselle medialle on se, kuinka tehdä bisnestä verkossa. Julkisen palvelun yleisradioyhtiö voi hyvin jaella ohjelmiaan internetin kautta, mutta laajemmin verkkoa käyttävää julkisen palvelun mediaa vierastan, Kangas sanoo.