Hollannin yleisradiotoiminnan rahoitus budjetista on johtanut rajuihin leikkauksiin
Maan uusi hallitus aikoo leikata rahoituksesta yli neljänneksen, mutta tarjonnan laatu ei silti saisi kärsiä.
Hollannissa hallitus on esitellyt 200 miljoonan euron leikkaussuunnitelmat maan yleisradiotoimintaan. Summa on yli neljännes 770 miljoonan vuosittaisesta rahoituspotista. Hallituksen suunnitelmissa on säästää yleisradiotoiminnasta 50 miljoonaa vuonna 2013, seuraavana vuonna 100 miljoonaa ja vuonna 2015 vielä 200 miljoonaa.
Hallitus toteaa esityksessään, että leikkaukset on tehtävä ohjelmatarjonnan laadun kärsimättä. Hollannin yleisradiotoimintaa koordinoivan NOS:n kansainvälisten asioiden johtaja Louis Heinsmanin mukaan yhtälö on mahdoton ilman näkyviä leikkauksia.
"Näin suurilla säästöillä on väistämättä edessä tv-kanavien määrän supistaminen kolmesta jopa yhteen. Tarjonta siis kapenee. Samalla myös mainostulot putoavat. Rahoituksen vähentyessä laatu heikkenee edelleen. Ja sen jälkeen kysytään, miksi budjetista tulisi antaa enempää rahaa. Kyseessä on noidankehä.”
Muutoksen piti olla vain hallinnollinen
Hollannin yleisradiotoiminta rahoitetaan yli 70-prosenttisesti valtion budjetista. Vajaa kolmannes varoista tulee mainonnasta. Tv-maksusta luovuttiin vuonna 2000. Valtion tuloveroa nostettiin ja varat yleisradiotoimintaan päätettiin jatkossa ottaa valtion budjetista. Hallitus lupasi, että muutos on hallinnollinen eikä aiheuta leikkauksia. Tv-maksun keräyskuluista luopumisen sanottiin itse asiassa vielä lisäävän varoja.
Käytännössä on kävi juuri päin vastoin. Uudistuksen jälkeen jo ensimmäinen uusi hallitus leikkasi yleisradiotoiminnasta 50 miljoonaa euroa, seuraava 80 miljoonaa euroa.
Louis Heinsmanin mukaan tilanne on pahentunut vuosi vuodelta.
"Rahoitus haluttiin leikkausten jälkeen palauttaa taas paremmalle tasolle. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Nyt uusi hallitus haluaakin leikata ennätyksellisen paljon."
Lupamaksu takaisin?
Osana säästöjä hallitus on jo päättänyt mm. sulkea maan tunnetuimman ja suurimman musiikkikeskuksen Netherlands Broadcasting Music Centren, jota rahoitetaan yleisradiotoiminnan varoista. Myös ulkomaille suunnattu tv- ja radiolähetystoiminta on suunniteltu lakkautettavaksi.
Heinsmanin mukaan tv-maksusta luopuminen esiteltiin hallinnollisena uudistuksena, mutta on käytännössä tarkoittanut koko julkisen palvelun rapautumista kymmenen vuoden aikana. NOS onkin ilmoittanut, että yleisradiojärjestelmä tulisi palauttaa jälleen erillisen lupamaksun piiriin.
Hollannin yleisradiojärjestelmä on Euroopassa poikkeuksellinen. Maassa ei ole yhtä yleisradioyhtiötä vaan ohjelmia kolmelle valtakunnalliselle tv-kanavalle ja kahdeksalle radiokanavalle sekä useille alueellisille kanaville tuottaa moni organisaatio ja järjestö. Tapa juontaa juurensa siitä, että monen kulttuurin, kielen ja uskonnon maassa haluttiin jo vuosisadan alussa luoda jokaiselle ryhmälle omaa ohjelmistoa tuottava julkisen palvelun järjestelmä.
Teksti: Tiina Torikka



1 kommentti
La, 22.09.2012, klo 18:28
Hollannissa ja Islannissa on syttynyt järjen valo kun on huomattu, ettei yleisradiotoiminta ole sen arvoista, että siihen syydettäisiin loputtomasti kansalaisten rahoja. Tärkeämpiäkin kohteita kun löytyy.
Hölmölandia Suomessa päinvastoin rahaa syydetään kiihtyvällä tahdilla pohjattomaan yle-kaivoon (kun ylen on saatava tehdä kaikki mitä se haluaa, "julkiseen palveluun" vedoten) ilman että se näkyy missään. Samaan aikaan kaikesta muusta leikataan.
Ylenkin budjetti voitaisiin leikata alkuun vaikka 300M€:n vuodessa. Sillä summalla LAKISÄÄTEISET tehtävät tulee jo kummasti tehtyä ja jaa vielä rahaa vaikka mihin.
PS. Samanlaisilla perusteluilla mikä tahansa yhtiö/palvelu voisi vaatia omaa toimintaansa maksettavaksi muiden rahoista, jos ei itse osaa hoitaa asioitansa niin, että saa rahansa maksavilta asiakkailta.