Hartausohjelmien valvontaelin toiminut 30 vuotta
Yleisradion sekä kirkkojen ja vapaiden seurakuntien yhteistyö hartausohjelmien järjestämisessä on jatkunut jo 30 vuotta. Erityinen hartausohjelmien valvontaelin syntyi marraskuussa 1967 samalla kun hyväksyttiin Yleisradion ensimmäinen ohjelmatoiminnan säännöstö. Siinä määriteltiin myös hartausohjelmien valvontaan liittyvät periaatteet ja niitä koskeva ohjesääntö allekirjoitettiin 15. joulukuuta 1967.
Ohjelmatoiminnan säännöstöön sisältyi periaate, että ohjelmalle täytyy aina löytyä vastuuhenkilö, jolla on valta päättää ohjelman lähettämisestä. Säännöstöehdotus merkitsi sitä, että jokainen ohjelma oli tarkastettava ja sille oli annettava lähetyslupa. Näin syntyi kriisi saarnoista ja hartauspuheista, jotka myös olisivat olleet ennakkotarkastuksen kohteina. Hartausohjelmien valvontaelimen perustaminen ratkaisi ongelman.
"Kriisin kautta kompromissina syntynyt ratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi", toteaa hartausohjelmien valvontaelimen nykyinen puheenjohtaja, Yleisradion radiotoimialan johtaja Tapio Siikala. "Yleisradion kannalta pidän hartausohjelmayhteistyötä monelta kannalta myönteisenä asiana eikä näköpiirissäni ole syitä sen lopettamiseen."
"On hyvä, että hartausohjelmissa sisältö on kirkkojen ja vapaiden seurakuntien oman tulkinnan varassa. Esimerkiksi siinä mahdollisessa tilanteessa, että hartausohjelman sisällöstä syntyisi vaikea tunnustuksellinen kiistakysymys, Yleisradion olisi vaikeaa yksin määritellä, mikä olisi oikein ja mikä väärin," sanoo Siikala.
Hartausohjelmien valvontaelimen jäsenistä kolme edustaa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa, yksi Suomen ortodoksista kirkkoa, yksi Suomen vapaiden kirkkokuntien ja seurakuntien radiotoimikuntaa sekä kaksi Yleisradiota. Katolisella kirkolla on valvontaelimessä tarkkailija-asema.
Hartausohjelmien valvontaelimen keskeisinä tehtävinä ovat uskontopoliittisen tasapuolisuuden toteuttaminen kirkkojen ja vapaiden suuntien kesken, hartausohjelmien esiintyjien hyväksyminen sekä tarvittaessa esiintymistä koskevien ohjeiden antaminen. Nämä tehtävät koskevat jumalanpalveluksia ja niihin verrattavia kirkollisia tilaisuuksia sekä Yleisradion järjestämiä sananjulistusohjelmia. Hartausohjelmien valvontaelimelle ei kuulu vastuu esimerkiksi uskontoa käsittelevistä dokumentti- ja ajankohtaisohjelmista, joista Yleisradio vastaa itse.
Hartausohjelmat toteutetaan käytännössä Yleisradion sekä kirkkojen ja vapaiden suuntien yhteistyönä. Kirkon tiedotuskeskuksen henkilökunta toimii tässä yhteistyössä yhteydenpitäjänä ja koordinaattorina. He valmistelevat ehdotukset hartausohjelmien esiintyjistä, jotka siis hartausohjelmien valvontaelin päättää.
