Budjettirahoitus johti Islannissa yleisradioyhtiön tulojen leikkauksiin
Laman lomassa siirryttiin verorahoitukseen
Islannissa luovuttiin lupamaksuista juuri laman alla. Tilalle otettiin vuoden 2009 alusta kansalaisilta ja yrityksiltä perittävä tasasuuruinen erillisvero. Veroa alettiin kerätä muun verotuksen yhteydessä ja tulot oli korvamerkitty yleisradioyhtiö RÚV:lle. Lähtökohtana oli, että yhtiön tulot eivät vähenisi. Tämä vahvistettiin erillisellä RÚV:n ja kulttuuriministeriön välisellä julkisen palvelun sopimuksella.
Uusi verotusjärjestelmä on nyt ollut voimassa kaksi vuotta. Hallinto- ja kehitysjohtaja Bjarni Guðmundssonin mukaan malli on johtanut hankaluuksiin: ”Merkittävimmät ongelmat ovat olleet ensinnäkin se, että veroa ei ole korotettu inflaatiovauhdin mukaisesti. Lisäksi korvamerkinnästä on poikettu, eivätkä kerätyt varat lupauksista huolimatta enää täysimääräisesti ohjaudu yleisradioyhtiölle”.
Korvamerkintä ohitettiin nopeasti ja rahoitus laski
Uuden veromallin vaikeudet paljastuivat jo vuonna 2009. Osa tuloista jäi saamatta, kun laman takia verovelvollisia minimitulorajan ylittäviä henkilöitä oli arvioitua vähemmän. Myös yrityksiä meni konkurssiin. Lisäksi osa verolapun saaneista kansalaisista jätti veronsa maksamatta. Näytti siltä, että RÚV ajautuu vaikeuksiin.
Hallitus siirsi yhtiön valtiovarainministeriön omistukseen. Ajatus oli, että ministeriö kattaisi hätätilanteessa tulovajeen valtion yleisestä budjetista. Käytännössä tilanne kääntyi päinvastaiseksi, ja valtio on ottanut tästä vuodesta lähtien osan varoista muihin tarkoituksiin.
Vuonna 2011 RÚV saa valtiovarainministeriöltä vain 86 % veron kertymästä. Tilannetta pahentaa se, että edelleenkään kaikilta verovelvollisilta ei saada kerättyä maksua. RÚV:lle päätyy näin 20 % vähemmän tuloja kuin pitäisi. Jos otetaan huomioon vielä ettei inflaatiokorotuksia ole tehty, RÚV:n prosentuaalinen tulo on vielä pienempi.
Johtaja Bjarni Guðmundsson on pettynyt: ”Annetut takeet rahoitustason turvaamisesta eivät ole pitäneet. Rahoituksen tason päättäminen vuosittaisissa valtion budjettineuvotteluissa vaikeuttaa talouden ja toiminnan suunnittelua.”
Laman vuoksi palveluita on leikattu eikä siirtymää digitaaliseen televisioon ole tehty
Pari viime vuotta ovat olleet RÚV:lle menojen karsimisen aikaa. Joka kuudes työntekijä on sanottu irti, muiden työntekijöiden palkkoja on alennettu ja radio-ohjelmien sekä kotimaisten tv-ohjelmien määrää on vähennetty.
”Investoinnit laitteisiin ja jakelukanaviin ovat vain puolet siitä, mitä tarvittaisiin, ja käytämme yhä analogista tekniikkaa”, Guðmundsson sanoo. “Näissä olosuhteissa julkisen palvelun tehtävän täyttäminen käy yhä vaikeammaksi.”
Kuten lupamaksujärjestelmänkin aikaan, RÚV saa edelleen tuloja myös mainoksista ja sponsoroinnista. Ne muodostavat noin neljäsosan tuloista.
Teksti: Tiina Torikka
